Surkeista surkein joulu
Sain potkut töistä ja nyt olen ollut kuukaudenpäivät työtön. Miehen kanssa ollaan riidelty, sen mielestä mun olisi pitänyt ottaa vastaa niiden tarjoama duuni, vaikka se olisi tarkoittanut takapakkia uralla. En saa mitään tukea siinä, että haluan oikeutta, ei mua kohdella näin. Tuo pöljäke uhailee erolla ja sanoinkin, että siitä vaan.
Kommentit (4)
Varmaan miestä vaan huolettaa, kun kaikissa tiedotusvälineissä ja päivittäisissä puheissa maalaillaan suurlamaa, inflaatiota, massatyöttömyyttä jne. Ei siis mikään paras aika ajatella kovinkaan korkealentoisesti uran suhteen, jos perheen talous ei ole muuten turvattu (miehellä massiviset tulot, ei asuntolainaa, omistuksia, sijoituksia jne.). Nimittäin aika moni on näinä aikoina aika paljon pidempään työttömänä kuin suunnitteli alunperin.
Millaiset tulot teillä on ja millaisia realistisia näkymiä työn suhteen olet löytänyt kieltäydyttäsi tarjotusta paikasta? Se, kuinka paljon sinun palkkasi perheellenne merkitsee, vaikuttaa varmasti suuresti epävarmoina työllisyysaikoina siihen, mitä kukin ajattelee prioriteetteina. Monille riittävä toimeentulo on olennaisempaa, kuin uraputkessa eteneminen (varsinkaan, kun sitä "putkea" ei enää ole samoin kuin ennen).
voimme myydä toisen auton, lapset ei mene tarhamaksuja, etc... pärjäämme ok oikeasti.
Ja olen mielelläni kotona parikin vuotta, lapset saavat kotiäidin. En halua töihin, kun saan olla ansiosidonnaisella.
jolla perustelit kieltäytymisesi tarjotusta työstä, vai haluatko olla kotiäiti? Jos haluat olla kotiäiti, siitä täytyy sopia miehesi kanssa yhteisesti. Jos rahat riittää, niin mikä mahtaa olla miehen ongelma? Vai ajatteleeko mies, että sinunkin pitää olla palkkatyössä?
Jää ihmeessä kotiin jos talous kestää! Kukaan ei kadu kuolinvuoteellaan tehneensä liian vähän töitä.
Tosin mietin että kuinka varma olet että saat vastaavaa työtä muualta sitten?