Joulujuhlat ja arviointikeskustelut tökkii. Yritän aina saada miehen menemään niihin.
Inhoan tilaisuuksia joissa pitäisi pukeutua ykkösiin ja pönöttää tärkeänä jossain täpötäydessä juhlasalissa. Ne ärsyttää kahdesta syystä, siksi että inhoan ihmispaljoutta ja siksi että pitäisi aina ostaa kaikille jotain juhlavampaa vaatetta. Se tulee kalliiksi isommalla perheellä kun lapset on joka vuosi kasvaneet ulos edellisvuotisista kuteista.
Arviointikeskustelut taas on ajanhukkaa. Opettaja koittaa jututtaa pikkukoululaista jonka pitäisi osata arvioida omaa oppimistaan sanallisesti.
Lapsi vastaa jotain ympäripyöreää parilla sanalla jne. Sen voisi hoitaa kirjallisella arvioinnilla. Kertoisi vanhemmillekin paremmin opettajan näkemyksestä.
Kommentit (4)
Jos isiä ei huvita, sitte äiti menee, kun kuuluu? Isä on sijainen, jos äiti ei mene.
Kumma ajtuskaava. Meillä menee, kumpi haluaa. Useimmiten mies. Vaikka ehkä sekin on väärin - silloin minä olen kotona lasten kanssa - sehän on aina naisen tehtävä.
Jos isiä ei huvita, sitte äiti menee, kun kuuluu? Isä on sijainen, jos äiti ei mene.
Kumma ajtuskaava. Meillä menee, kumpi haluaa. Useimmiten mies. Vaikka ehkä sekin on väärin - silloin minä olen kotona lasten kanssa - sehän on aina naisen tehtävä.
Se on lapsesta välittämistä ja ennen kaikkea näytät opettajille että välität!