Teenkö teistä väärin kun vien muita kovakouraisesti kohtelevan lapseni puistoon?

En osaa sanoa mitään järkevää yksiselitteistä vastausta. Toisaalta itse äitinä mietin tilannetta, jossa oma lapsi tulee tönäistyksi tai lyödyksi, eihän se kieltämättä mitenkään kovin kivaa ole. Lisäksi jos tilanteeseen sisältyy vaaran paikka, niin saattaisin varmaan itsekin hermostua sinulle, mutta toisaalta... Jos mietin itseäni sinun tilanteeseen, niin tottahan se on, että et sinä vois lastasi eristää ja hänelläkin täytyy olla oikeus muiden lasten seuraan ja ulkoilmaan sekä mukaviin leikkeihin puistossa. Lisäksi hänellä ei lienee paljoa muita mahdollisuuksia oppiakaan tuota muiden lasten kanssa käyttäytymistä, kun harjoittelemalla sitä.



Yritä nyt sitten tässä miettiä että mikä on oikein ja mikä ei. Jos tönäisyt ei varsinaisesti vahingoita vakavasti muita lapsia, niin ehkä sinun on sitten vaan kestettävä se muiden vanhempien mahdollinen ärtyneisyys ja ajateltava, että sinä tiedät tilanteen paremmin ja näin asiat vaan nyt on.



Tsemppiä!

Lapsellesihan se on myös rankkaa, jos häntä pitää jatkuvasti kieltää ja tulee koko ajan kokemusta siitä että hän ei osaa olla toisten kanssa kunnolla. Toisaalta ymmärtää senkin että toiset äidit haluavat varjella omiaan ja suuttuvat jos joku aina lyö tai tönii. Mitä jos kävisit puistossa sellaiseen aikaan ettei siellä ole niin paljon lapsia? Tai sopisit puistoilusta jonkun sellaisen kanssa joka ei pienestä hermostu ja joka ymmärtäisi lastasi? Kyllä lapsellasi kuitenkin on oikeus olla puistossa. Pitää vaan jaksaa selittää mammoille mistä se töniminen johtuu. Ehkä isompana lapsi oppii kanavoimaan energiaansa vaikka jossain pelissä sillä tavalla, että se ei aiheuta uhkaa muille.

Et minusta. Miten muuten lapsesi voi oppia hillitsemään tunteitaan, ellei saa harjoitusta myös kodin ulkopuolelta? Sisarukset kun tuuppaa tappelemaan muutenkin niin se tunteiden hallinta kotona on jotenkin erilaista mielestäni... Lapsesi pitää oppia ettei toisia saa vahingoittaa vaikka mikä olisi ja toisten lasten kanssa leikkiessä sen oppii hiljalleen. Mielestäni teet väärin jos et vahdi tarpeeksi lastasi ja estä näitä tönimisiä ja muita. Parasta ehkä ois jos ottaisit puistoon vaikka vain kaksi lasta kerrallaan. Voisit paremmin vahtia tuota "villikkoa". Ja muista aina pistää lapsi pyytämään anteeksi tönimisiä yms! Tsemppiä, kyllä se siitä iloksi muuttuu :)

lapsesi kannalta et tietenkään tee väärin, hänhän juuri tarvitsee sosiaalista harjoittelua! Eikä opi ellei pääse taitojaan harjoittamaan.



MUTTA... välttämättä en osaisi ajatella tuolla tavalla, jos kävisit meidän puistossa ja sinun lapsesi satuttaisi usein minun lastani. En haluaisi oman lapseni olevan sinun lapsesi harjoitusten kohde. Rehellisesti sanotttuna. Toki lapseni ottaa osumaa puistossa muutenkin ja se kuuluu asiaan, mutta jos siellä olisi yksi, joka järjestelmällisesti ja aina satuttaa lastani, niin luultavasti alkaisimme välttelemään hänen seuraansa.

vie vaan puistoon.



Sinun pitää kuitenkin hyväksyä se, että sanomista tulee.



Kyllähän jokainen äiti haluaa omaa lastaan suojella.

Lapsesi tarvitsee sosiaalisia tilanteita, joissa harjoitella "normaalia" käytöstä. Hän tarvitsee myös esimerkkejä normaalista käytöksestä.



Mutta jos lapsesi onnistuu joka kerta jotakuta tönäisemään tai lyömään, niin hiukan mietityttää tuo napakkuutesi. Ainahan sattuu ja tapahtuu mutta ihan joka kertako se lapsesi tuuppii ja lyö. Sattuuko muihin lapsiin? Onko hurjan näköistä? Alkavatko muut itkeä vai vain ärähtävät tai vähän pelästyvät?



Muiden ei tarvitse joutua oman lapsesi koekappaleiksi tai harjoituksen välineiksi. Mielestäni olisi aivan kohtuullista, jos varoittaisit muita lapsia, että ovat vähän kauempana, jos lapsesi intoilee jostakin. Toisaalta jos tuuppimiset tai lyömiset ovat hyvin kevyitä ja nopeita ja puutut niihin napakasti joka kerta etkä vain katsele päältä, niin ihan ok. Jos kuitenkin muut lapset todella järkyttyvät, heihin sattuu ja he itkevät, on todella väärin, että he joutuvat niinkin turvallisessa paikassa kuin oma lähipuisto, kokemaan väkivaltaa.



Ymmärrän siis tilanteenne mutta ymmärrän myös muita lapsia. Joillekin aroille voi puistossa leikkiminen muuttua pelottavaksi kokemukseksi, jos lapsesi joka kerta lyö. Näissä asioissa mielestäni voisit olla jopa napakampi esim. puistokäynti loppuu heti ensimmäiseen tuuppimiseen tai tönimiseen, jolloin lapsesi menettää sen kivan tekemisen oman törppöilynsä vuoksi. Osaat varmasti jo hiukan ennakoida lapsesi käytöstä ja tiedät, milloin hän on niin innoissaan, tohkeissaan tai vihainen, että jotain voi sattua. Ehkä silloin olisi paikallaan pieni jäähyttely tai sylittely tai mikä tahansa rauhoittelu paikassa, jossa lapsi ei pääse toisten lasten kimppuun.



No, ehdotukset saattoivat olla ihan naurettavia, koska tajuan, että elätte tätä arkea ja olette miettineet varmasti terapeuttienkin kanssa näitä tilanteita. Tuntuu vain hiukan kohtuuttomalta, että muut lapset joutuvat kärsimään lapsesi arvaamattomasta käytöksestä joka kerta. JOka toinen kerta olisi jo paljon parempi!

Pääasia on, että vahdit lastasi mahdollisimman hyvin ja selvität tilanteet. Varmasti raskasta.

vie vaan puistoon.

Sinun pitää kuitenkin hyväksyä se, että sanomista tulee.

Kyllähän jokainen äiti haluaa omaa lastaan suojella.

Sanomista varmasti tulee, varsinkin jos tosiaan lapsesi pääsee useammin telomaan tiettyjä lapsia. Mutta täytyyhän sinne puistoon toki mennä, ja voisihan lapsesi olla päiväkodissakin, missä varmasti vielä enemmän ehtisi tehdä tuhojaan.

Mun lapseni on käyttäytynyt päiväkodissa ilmeisen huonosti välillä, ollut jatkuvasti nyrkit pystyssä, mistä kuulin vasta nyt. Onneksi ei ole kukaan vanhempi vielä tullut silmille, vaikka sen hyvin ymmärtäisinkin, mulla on kaksi vanhempaa lasta, jotka taasen ovat sellaisia todennäköisempiä kohteita aggressiivisille lapsille.

liikkeitään, niin hyvä. Jos taas katselet kaukaa ja toteat siinä vieressä olevalle aikuiselle, että se nyt on tollanen, ei sille mitään mahda niin ei hyvä. Molempia kasvatustyylejä olen puistoissa nähnyt.

Minun tehtäväni on suojella lapsiani.

Kunhan tosiaan teet kaikkesi jotta noita lyömisiä yms tapahtuisi mahdollisimman vähän.



Tuskin ne puistokaverit traumoja saavat jos satunnaisesti joku lapsi tönäisee tai lyö.

Minua ei ole koskaan haitannu erilaiset lapset, tajuan että erilaisia temperamentteja on monia.. mutta suvaitsevuuteni ehtona on tosiaan se että lapsen kanssa oleva aikuinen on tilanteiden edellä tai ainakin tasalla ja puuttuu napakasti. Ei siis käännä selkäänsä juorutakseen kaverin kanssa ja puuttuu vasta kun joku tulee sanomaan.



Jos saan tietää lapsen erityispiirteistä niin saatan sietää vieläkin enemmän tämmöseltä lapselta ja kertoa omalleni kotona, että X:llä on tämmönen pulma, ettei voi aina itelleen mitään ja siksi käyttäytyy joskus hieman rajusti. Ja vastaavasti jos puistohetki onnistunu hienosti niin voisin sanoa X:lle kotiinlähtiessä, että olipas meidän kiva leikkiä tänään kanssasi, meni leikit niin hienosti tms

Mutta täytyy tosiaan vahtia häntä tarkasti. Minulla on vähän sama ongelma, kolmevuotias muita muksiva poika, hänkin käy terapiassa erinäisistä syistä. Käyn ihan tavallisesti puistossa hänen kanssaan. Pystyn aika hyvin estämään muksimiset, koska mulla on lisäksi vain rauhallinen 1-vuotias vahdittavana.

liikkeitään, niin hyvä. Jos taas katselet kaukaa ja toteat siinä vieressä olevalle aikuiselle, että se nyt on tollanen, ei sille mitään mahda niin ei hyvä. Molempia kasvatustyylejä olen puistoissa nähnyt.

Lasta ei voi missään nimessä eristää, ei hän muutoin opi sosiaalista käyttäytymistä. Eikä se varmasti lapsestakaan kivaa ole.

Yritin asettua tönityn tms. lapsen äidin asemaan ja eihän se tietenkään ole mukavaa että omaa lasta tönitään tms. mutta jos asiaan kerran puututaan samantien eikä lapsi tee sitä "ilkeyttään", ei se olisi minulle välttämättä ongelma. On varmasti työlästä selittää muille vanhemmille käytöstä, mutta luulen, että se auttaa myös heitä huomaamaan, että taustalla on ongelmia, joihin on jo puututtu ja niihin haetaan ratkaisua.

Enkä ymmärrä, miten sitä lasta vahdit, jos se ehtii muita kurmuttamaan. Ja varaudu siihen, että jos lapsesi lyö lastani, minä lyön sinun lastasi. Hän on sen ansainnut sinun vuoksesi.

Minun tehtäväni on suojella lapsiani.

sitten pois.

Nimenomaan kun kerran puutut tilanteeseen ja napakasti vielä. Meidän puistossa vähän sama tilanne, mutta äiti on onneton lapanen tässä suhteessa. Ei kiellä tai komenna pyytelee vaan välillä, että "älä nyt Jannajeccica viitsi". Muuten tosi kivan oloinen ko.perhe. Nyt tyttö terrisoi vielä meidän tytön kerhoa:(, mut oppiipahan että maailmassa on erilaisia ihmisiä.



Tsemppiä teille ja ymmärrystä mammoille.

jonka suurin huvitus oli käydä yksivuotiaani kimppuun vaikka minä olin vieressä. Kerran hän yritti työntää puutikkua lapseni silmiin. Ei tule traumoja, ei. Kakara on nyt erityisluokalla ja oppi lukemaan neljännellä, onneksi omani on normaaliluokalla ja pärjää hienosti. Uskon jonkinlaiseen karman lakiin.

Lapsi ei ole koskaan puistoissa pahasti satuttanut ketään, siis saattaa tuupata kumoon tai huitaista ja niin hassulta kun se voi kuulostaa nämä tulevat hänellä usein ilon hetkellä. Ei siis mitenkään raivon vallassa muita jahtaa ja hakkaa, pyytää aina anteeksi tunteenpurkauksen jälkeen. Muut lapset eivät häntä tunnu pelkäävän, hänellä riittää leikkikavereita. Toiset lapset lähinnä hölmistyvät lapseni käytöstä mutta toki joskus tulee itkukin. Puutun kyllä näihin aina napakasti ja kuljen lapsen perässä koko ajan. Muut lapseni touhuavat omiaan puistossa aivan nätisti joten pystyn kyllä keskittymään tähän erityiseen, silti näitä vahinkoja sattuu kun en voi koko ajan käsistä kuitenkaan pidellä.

Mutta joka ikinen kerta puutun asiaan.

Tottakai kaikki lapset saavat leikkiä puistossa. On ok niin kauan kun valvot lastasi ja hoidat lasten "riitatilanteen" loppuun asti, eli se jolla on anteeksipyydettävää, pyytää anteeksi.



Mielestäni hiekkalaatikko on paras paikka opettamaan ihan kaikille lapsille käyttäytymissääntöjä. Sinä voit opettaa lapsellesi ettei toisia saa satuttaa, minä opetan omaa lastani pitämään hieman puoliaan. Annan myös yleensä tilanteen kehittyä ennenkuin ryntään paikalle (lapsi 4v).