Millä tavoin olet koetellut rajojasi äärimmäisyyksiin asti? Kerron omani.

Olen valvonut ilman piristeitä koemielessä armeijassa neljä ja puoli vuorokautta, viidentenä päivänä aistiharhat astuivat kehiin, pidin itseäni hereillä väkisin läimimällä itseäni poskille samalla kun juoksin pimeässä metsässä hyökkäyssotaa rynnäkkökivääri ampuma-asennossa. Harhat poistuivat kun menin lopulta nukkumaan. Olen nukkunut 24 asteen pakkasessa ulkona. Olen ollut veden alla yli kolme minuuttia sukelluksissa. Kaverini otti sekuntikellosta aikaa. Olen pidättänyt hengitystä lähes neljä minuuttia. Olen leikannut itseltäni kasvaimen ilman puudutusta. Verenvuoto oli runsasta ja sitä jouduin tyrehdyttämään. Olen ollut viikon syömättä, elin pelkällä hanavedellä. Olen kävellyt murtuneella jalalla 10 km terveyskeskukseen. Tämä ei ollut tosin oma valintani. Tässä muutama.

kvanttimekaniikan ja hiukkasfysiikan kurssit.

soittanut jazzia Puolassa ruokapalkalla.

soittanut jazzia Puolassa ruokapalkalla.

on paha peitota :D

televisiotoimittajaksi ja juonsin monta vuotta suoria lähetyksiä.

kokeilla rajojaan. Nuo kertomasi on vain kaikenlaisen arveluttavien asioiden tekemistä. Mitä on "rajat", minusta ne on mitä ulkopuolelta asetetaan, esim. lapsille, muttei ihmisillä ole mitään tuollaisia kummallisia sisäsyntyisiä "rajoja". Sietokyky on ehkä oikea sana ja sehän vaihtelee yhdellä ihmisellä tilanteesta riippuen hyvinkin voimakkaasti.

asuin 3 kk sähköttämässä ja vedettömässä (ei myöskään kaivoa) mökissä.



Olen uinut 11-asteisessa vedessä (tunturijärvi).



Tällä nyt ei kannata ylpeillä, mutta sukeltamisessa paras saavutus oli 50 m (pituutta, ei syvyyttä :)) ilman laitteita tai räpylöitä.



Synnytyksessä meni n. vuorokausi ilman kipulääkkeitä (lapsi syntyi tunnin päästä kun vihdoin lääkitystä sain), käynnistyi hitaasti. Suurimmasta osasta aikaa en muista mitään - onneksi.