Lapsen harrastus: jääkiekko-> osalla vanhemmista perinteistä perinteisemmät mies/naisroolit- argh!

lapsen harrastuksiin! Minulla ei ole hajaukaan harrastuskavereiden vanhempien parisuhteen rooleista... pitääpäs skarpata!

ongelmaa siitä, että poika harrastaa jääkiekkoa.

Kukaan perheestämme ei ollut ko. lajista kiinnostunut, mutta poika halusi juuri sitä harrastaa. Olisiko pitänyt pakottaa posliininmaalaukseen, ettei jollekulle vieraalle mammalle vaan tule tästä traumoja?

Johonkin ihan muuhun kuin ap:n viestiin.



Meillä ei kukaan harrasta jääkiekkoa, joten en osaa ottaa kantaa itse asiaan.

Ap puhuu asenteista, mutta miten ne ilmenevät käytännössä?

ongelmaa siitä, että poika harrastaa jääkiekkoa.

Kukaan perheestämme ei ollut ko. lajista kiinnostunut, mutta poika halusi juuri sitä harrastaa. Olisiko pitänyt pakottaa posliininmaalaukseen, ettei jollekulle vieraalle mammalle vaan tule tästä traumoja?

Ongelma ei ollutkaan siinä että lapsi harrastaa jääkiekkoa, vaan se että aika monen jääkiekkoa harrastavan lapsen vanhempi on asenteiltaan vanhanaikainen. Eli luetun ymmärtäminen ei tainnut olla vahvimpia puoliasi...

Eli traumoja ei tule niistä lapsista ja itse lajista, vaan niiden lasten vanhemmista. Sitten kun jääkiekko kuuluu vielä lajeihin, joissa vanhemmat osallistuvat sekä valmennukseen, huoltajaksi ja rahankerääjäksi niin niiden vanhempien kanssa tulee oltua tekemisissä. Lapset eivät pääse edes itsekseen hallille ja peleihin, vaan tarvitsevat kuljetusta. Ja vanhemmat vielä mielenkiinnosta käyvät kaikkien tarpeellisten hommien lisäksi katsomassa pelejä ja turnauksia. Eli niitä vanhempia tulee nähtyä siinä ohessa automaattisesti.

Ap puhuu asenteista, mutta miten ne ilmenevät käytännössä?

Kioskivuorot jaetaan äideille, toimitsijavuorot iseille. Johtokunta on valittu vain iseistä. Valmentajat ja erityisesti ne isät huutavat treeneissä ja peleissä pojilleen.

Isit järjestävät kosteita saunailtoja. Hallilla miesporukassa puhuvat naimisesta ja juomisesta.

Jos äiti huomauttaa jostain ja pitää puolensa koskien harrastusta, niin leimataan hankalaksi akaksi ja haukutaan selän takana ulkonäköä myöden. Jos mies huomauttaa jostain ja menettää hermonsa, niin keskustellaan asia selväksi muutaman oluen ääressä.

Tosin tuntuu että ne äidit ovat tyytyväisiä kuljettamiseen ja keskenään jutusteluun, sekä kiskan hoitoon. Ja antavat suosiolla miesten hoitaa ne päätökset lapsen harrastuksesta.

Keskustellessa huomaa kyllä myös sen kuinka toinen asennoituu. Ja onneksi joukossa on myös toisenlaisia vanhempia, mutta se vahvin joukko tuntuu olevan noita isejä, jotka ovat kuin laimennettuja Tony Halme kopioita asenteiltaan ja ulkonäöltään (ilman niitä lihaksia).

Kyllä meidän porukoissa kiertävät "nakituslistat" ovat sukupuolettomia, ihan sama kumpi menee mihinkin. Huoltajat on toki nimetty, mutta tarkoitan kioskivuoroja ja toimitsijoita. Sitä paitsi tytötkin pelaavat nykyään paljon jääkiekkoa. Valmentajat kehuvat, että ovat yleisesti ottaen parempia luistelijoita ja tottelevat paremmin kuin pojat.

Tietysti luonnollista on (kaiketikin), että valmentajat ovat pääosin miehiä, omasta harrastustaustastaan johtuen, mutta esim. oman poikani joukkueen maalivahtivalmentaja on nainen (ringetteä harrastanut), ja yksi huoltajistakin on nainen. Itse olen toimitsija, yleensä kellossa tai kuulutuksessa.

Meillä varmaankin aikataulusyistä osallistun kiekkoharrastukseen enemmän kuin yrittäjämieheni. En ole erityistä asennemaailmaa hallilla huomannut - mutta ei taida poikamme joukkueesta tähtiä ollakaan syntymässä.

työmatkoilla. Meidän junnuilla on niin ihanat valmentajat ja huoltajat, että mieluusti siellä pyörin poikani harkoissa.

pohtinut lasteni harrastuskavereiden vanhempien liiton laatua. Hauska viesti. :=D