Pitäisikö oppilaiden tietää mihin ope uskoo?

Pitäisikö näkyä uskonnon asioiden käsittelyssä? Vai eikö saa näkyä? Saako uskoa vai pitääkö uskoa?

Pikkukoululaiset on melko herkkiä ottamaan mallia opesta ja uskomaan kaiken mitä ope sanoo. Mä en sen takia viitsi omaa ateistisuuttani oppilaille kertoa, ettei tule mitään syytöksiä aivopesusta ynnä muusta käännytyksestä. Jos lapset kysyy multa uskonko mä jumalaan, sanon että usko on jokaisen henkilökohtainen juttu eikä sitä tarvitse kenellekään kertoa.

lasten iästä ja tilanteesta. Mielestäni isompien lapsien kanssa voi hyvin uskonnon tai et:n tunneilla keskustella aiheesta vapaamminkin, eikä opettajan tarvitse silloin salailla uskoaan/uskomattomuuttaan kunhan suhtautuu asiaan tasapuolisesti eikä tuputa omia ajatuksiaan.



Ja jos lapset joskus kysyvät opelta asiaa, niin kyllä ope saa minun puolesta vastata ihan rehellisesti vaikka että: "En usko mutta jokainen saa itse päättää uskooko vai ei" tai "Uskon siihen ja siihen, mutta ihmiset uskovat eri asioihin ja se on ok"



(siis tietenkin voi selittää asian paremmin, tuossa vaan tiivistetysti idea)