Kättärin imetysfasismi. Huoh.
Esimerkki: sain toisen lapseni ja imetys lähti käyntiin ihan normaalisti ja hyvin. Minulla on omat imetysasentoni, jotka olen toimiviksi havainnut. Silti laitoksella ravasi luonani tätiä tätin perään neuvomassa. Sanoin, että handlaan tämän kyllä, ja siitä sitten näytettiin pitkää naamaa. Lapsi söi hyvin, mutta silti meitä piti rasittaa jollain hemmetin syöttöpunnituksilla, ihan kuin en ois itse tiennyt meneekö sitä maitoa vai ei. Itse taas olin aivan romuna 24 tunnin synnytyksen jälkeen, mutta se ei ketään kiinnostanut. Sitten viimeisenä päivänä uskalsin nöyrästi pyytää, että voisko joku ottaa multa hemoglobiinin, kun olo on todella huono ja verenvuotoa oli tullut paljon. No lopulta siihen suostuttiin ja hB oli mahtavat 70. Näillä eväillä sitten lähetettiin kotiin, jossa minulla ei ollut ketään odottamassa tai apuna.
Kommentit (2)
Itse olen ainakin tykännyt kun se on tehty. Tosin minulle se imetyksen alku onkin ollut kamalaa taistelua, koska maito nousee niin turkasen hitaasti.
Tuo hemoglobiini on kyllä kurja, mulla oli kanssa samat lukemat esikoisen jälkeen. En tosin tajunnut olevani jotenkin mahottoman karseassa kunnossa ennen kuin sain toiseni, sitten ymmärsin ettei ole aina niin poikki synnytyksen jälkeen pitkän aikaa.
ton takia toivon polikliinista synnytystä, eli että pääsisin kotiin heti synnytyksen jälkeen. Kukaan kätilö ei ehtisi tulla sähläämään ja ronkkimaan lasta tai mun rintoja.
Toivottavasti lapsi syntyy täysiaikaisena aamulla..