Miksi muhun suhtaudutaan kuin teiniin, vaikka olen 30v?
Puhetavassa sen huomaan. Monille (esim. miehelleni, siskolleni) sanoo vieraammat ja vaikkapa kiinteistövälittäjät että "päivää", kun taas minulle puhutaan tyyliin "moikka". Vaikka pukeudun asiallisesti, meikkaan hillitysti. Mietin että mistä kummasta se johtuu? Näytänkö nuorelta vai olenko olemukseltani jotenkin nuoren oloinen?
Kommentit (10)
jotenkin rennon ja avoimen oloinen ihminen, joka ei itse käyttäydy kovin nk. hillitysti "arvokkaasti".
Mulla sama juttu :)
Olen vielä aika lyhyt, ehkä jotenkin senkin vuoksi kohdellaan ikään kuin lasta tmv.
Joka paikassa tytötellään, jopa saman ikäluokan ihmiset. Syynä arvelen olevan sen, että olen lyhyt ja pieni muutenkin, enkä pukeudu yhtä tanttamaisesti, kuin muut +30 perheenäidit täällä maalla. Lisäksi statukseni on opiskelija ja mulla on pitkä tukka.
Ihmiset on ihan hämmentyneitä, kun ne kuulee että mulla on lapsia ja korkeakoulututkinto.
t. mamma 35v
Joka paikassa tytötellään, jopa saman ikäluokan ihmiset. Syynä arvelen olevan sen, että olen lyhyt ja pieni muutenkin, enkä pukeudu yhtä tanttamaisesti, kuin muut +30 perheenäidit täällä maalla. Lisäksi statukseni on opiskelija ja mulla on pitkä tukka.
Ihmiset on ihan hämmentyneitä, kun ne kuulee että mulla on lapsia ja korkeakoulututkinto.
t. mamma 35v
Sama on kohtalo, vaikka ikää jo 45v... Joskaan en edes ole pieni (lyhyt kyllä) ja käyn kyllä töissä päätoimisesti.
Syynä todennäköisesti jotenkin typerähkö habitus.
Joka paikassa tytötellään, jopa saman ikäluokan ihmiset. Syynä arvelen olevan sen, että olen lyhyt ja pieni muutenkin, enkä pukeudu yhtä tanttamaisesti, kuin muut +30 perheenäidit täällä maalla. Lisäksi statukseni on opiskelija ja mulla on pitkä tukka.
Ihmiset on ihan hämmentyneitä, kun ne kuulee että mulla on lapsia ja korkeakoulututkinto.
t. mamma 35v
Sama on kohtalo, vaikka ikää jo 45v... Joskaan en edes ole pieni (lyhyt kyllä) ja käyn kyllä töissä päätoimisesti.
38-vuotias, 20 vuotta työelämää takana ja tällä hetkellä opiskelen ammatinvaihtajana.
Neuvolassa 31-vuotiaana minulle puhuttiin "teillä nuorilla äideillä" -juttuja, ja koulussa yrittävät niputtaa minut nuorisopuolen opiskelijaksi.
On alkanut ärsyttää, kukaan ei ikinä ota vakavasti vaan aina suhtaudutaan kuin reilusti nuorempaan. Taidan antaa itsestäni jotenkin pöljän kuvan ulospäin :/ Toisaalta, en mitenkään jaksa olla muodollisempi kuin mitä tilanne vaatii enkä miettiä voinko tehdä sitä-ja-sitä kun olen jo tämän ikäinenkin.. :)
sata vuotiasta vai mitä?
Oma käytös vaikuttaa siihen aika paljon miten kohdellaan. Jos on käyttäytyy teinimäisesti niin kohdellaan kuin teiniä yms.
38-vuotias, 20 vuotta työelämää takana ja tällä hetkellä opiskelen ammatinvaihtajana.
Neuvolassa 31-vuotiaana minulle puhuttiin "teillä nuorilla äideillä" -juttuja, ja koulussa yrittävät niputtaa minut nuorisopuolen opiskelijaksi.
On alkanut ärsyttää, kukaan ei ikinä ota vakavasti vaan aina suhtaudutaan kuin reilusti nuorempaan. Taidan antaa itsestäni jotenkin pöljän kuvan ulospäin :/ Toisaalta, en mitenkään jaksa olla muodollisempi kuin mitä tilanne vaatii enkä miettiä voinko tehdä sitä-ja-sitä kun olen jo tämän ikäinenkin.. :)
Ja ikää 41. Terveyskeskuksessakin tytöteltiin ja nyt aikuisopiskelijana jotenkin vähättelevä suhtautuminen opiskeluissa, kai mun lyhyys ja hoikkuus sekä nuorekas olemus ja pukeutuminen?En haluasisi alkaa näyttää tanttamaiselta mutta tympii olla ainainen "pikkutyttö".
kerran törmännyt tällaiseen ihmiseen. Hän oli +40v. tyylikäs nainen, pukeuui ihan tavallisesti, hiuksissa vaalea permanentti, eikä siis mitenkään yrittänyt olla ikäistään nuorempi. Silti kaikki pitivät häntä ehkä nippanappa 30 vuotiaana, leuka loksahti monella kun ikä selvisi, ja että hänellä on 14v. lapsi. En osaa suoraan sanoa mikä sen vaikutelman teki, ehkä se että hän oli hirveän mukava, hymyili aina ja oli jotenkin herttaisen ja ujon oloinen,. ja lisäksi aika rypytön kasvoiltaan.
Mitä sanot, jos itse "moikkaat" ensin?