Lue keskustelun säännöt.
Miten olette jaksaneet pikkuvauvaiän väsymystä?
30.09.2011 |
Minulla on 4-viikkoinen vauva ja olen koko ajan ihan älyttömän väsynyt. Tuntuu, että en mitenkään voi jaksaa tätä touhua. Ei missään puhuta, miten rankkaa tämä oikeasti on. :'( Imetystä ja lapsen tyynnyttelyä ja öisin muutamia tunteja unta ja jossain välissä äkkiä jotain suuhun omaan nälkään. En halua lapselle mitään pahaa vaan haluaisi olla hyvä äiti, mutta tuntuu, ettei minusta ole tähän. Tuntuu kuin olisin umpikujassa. Univaje on hirveä ja itken vähän väliä, haluaisin vain nukkua viikon. Miten te olette jaksaneet? Isä on mukana ja hoitaa lasta myös, mutta en silti saa kovin pitkiä taukoja, kun pitää imettää 1-2h välein päivisin. Yöllä tauko on pitempi, mutta lapsi valvottaa levottomuudellaan.
Kommentit (28)
En ole uskaltanut ottaa pulloa käyttöön, kun imetys ei muutenkaan suju ongelmitta. Ettei se sitten mutkistu siitä entisestään.
Ja jos vauva syö jatkuvasti, koska sillä on niin nälkä, niin ehkä lisämaito on paikallaan. Itkin aikoinaan antaessani vauvalle ekan kerran tuttipullosta maitoa, koska minä luulin "olevani huono äiti".
Imetä ensin kunnolla ja jos tuntuu, että vauvalla olisi vielä nälkä, niin anna sitten pullosta maitoa lisää. Mutta jos kyse ei ole vauvan nälästä, niin jossain vaiheessa se väsymyskin sulla helpottaa, kun vauva saa rytmiä elämään. Ota vain päivä kerrallaan ja itke kun siltä tuntuu. Sun hormoonit on vielä sekaisin ja elämä muuttunut ihan kokonaan. Jaksamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa niin huonosti, että kun olin tarpeeksi kauan ollut aivan liian vähillä unilla ja uniongelmainen muutenkin, pelkäsin jossain vaiheessa jo ihan tosissani, että menetän järkeni ja teen jotain vauvalle.
Onneksi en oikeasti tehnyt, vaikka ajatuksissani monesti kylläkin. Oli oikeasti melko rankkaa ja pelottavaa huomata, millaisiin ajatuksiin kykenen, vaikka normaalisti (normaaleilla yöunilla!) olen hyvin rauhallinen ja pitkäpinnainen ihminen, joka ei helposti suutu.
Vauva-ajan jälkeen nuo ajatukset eivät ole enää palanneet, mutta en uskalla enää tehdä enempää lapsia, pelkäsin silloin ihan tosissani että olen niin lähellä rajaa että koskahan napsahtaa.
Mun miehestä ei vielä ollut apua juuri lainkaan, hän ei ottanut tosissaan yhtään kun häneltä apua pyysin. Tai sitten olin niin rankkaa katseltavaa itkuisuuteni ja epätoivoisuuteni ja väsymykseni kansas, että mies "pakeni" työelämään. Mene ja tiedä, onneksi taaksejäänyttä aikaa.
Tää ei nyt varmaan helpottanut, mutta se helpottaa, kun tietää että se vauva-aika menee oikeasti ohi, ja saat taas joskus nukkua ihan rauhassa. Sitä osaa sitten kyllä jo arvostaa ihan eri tavalla, kuin ennen lapsen saamista :)
- imetä sängyllä makuullaan aina kun voit (myös öisin) ja torku samalla. Itse tein ekan kohdalla sen virheen, että vääntäydyin aina sohvalle imettämään öisin vaikka sängyssä imettäessä olisin voinut samalla itsekin nukkua. Jos vauva nukahtaa tähän, niin nukkukaa siinä vieretysten molemmat (sekä päivällä että yöllä)
- tee lämmintä ruokaa isompi satsi kerralla ja pakasta annosrasioissa. Jos vauva on rauhaton, voit pitää häntä koko ajan vaikka sylissä kun lämmität mikrossa ruuan ja syöt sen. Saat säännöllisestä ruokailurytmistä yllättävän paljon voimia.
- Vaikka suosittelenkin sänkynukkumista vauvan kanssa, niin yhdet päiväunet kannattaa ehkä viettää ulkona, eli vauva vaunuihin ja itse kävelylenkille. Ulkoilma piristää.
- ei kannata missään nimessä verrata omia käytäntöjä tai vauvan käytöstä/rytmiä yms. muihin, koska kaikki on yksilöitä ja saat vertailusta vain lisästressiä + uupumusta
- vauvan rytmi alkaa pikkuhiljaa löytyä ja sen löytymistä voi itsekin yrittää avittaa. Minulla ainakin helpotti se, kun rytmi vihdoin oli olemassa ja päivissä oli jotain ennustettavuutta/järkeä.
- mies voi hoitaa kaikki kotityöt, joita et itse jaksa, tai sitten ne voi jättää kokonaan tekemättä
- hanki vertaistukea perhekahvilasta tms. Yllättävän monilla on samoja ongelmia ja helpottaa tietää ettei ole tilanteessa yksin.
kumma, että jo 4 vkossa olet ihan romu. mä olen jaksanut, on ollut pakko. vaikka mulle ei koskaan ole ollut vaan yhtä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Sama täällä, ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu. Minulla on myös samanikäinen vauva ja ensimmäiset viikot olivat -todella- rankkoja vauvan itkuisuuden ja univajeen vuoksi. Nyt tosin tuntuu, että asiat ovat ruvenneet rullaamaan kun rutiiniakin on tuohon vauvanhoitoon tullut eikä enää ole niin epävarma olo kaiken suhteen - eli asiat kyllä muuttuvat parempaan päin, usko pois (ainakin itse haluan uskoa niin). Jakaisin mielelläni lisääkin ajatuksia kanssasi vaikka sähköpostin välityksellä eli jos haluat niin voit kirjotella myös osoitteeseen skoop34@yahoo.com.
onko tästä vinkistä ap:n tilanteeseen apua, mutta mä nukutan lapsen kantoliinaan yöllä. Vauva on ensimmäisen syötön jälkeen hereillä ja pirteä, joten panen sen kantoliinaan ja hyssyttelen n. puoli tuntia. Sitten jaksaa taas nukkua 3-4 h seuraavaan syöttöön asti. Vauva nukkuu meidän vieressä. Jos en hyssyttele kantoliinassa, vauva heräilee monta kertaa ensimmäisen ja toisen yösyötön välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järkky väsymys, vaikka lapsi oli suht helppo, sellainen tavallinen vauva. Kuopuksen kanssa ei väsymyksestä tietoakaan, tyyppi on ihan samanlainen kuin esikoinen. Olen päätellyt, että stressi vauvan hoidosta vaikutti esikoisen kohdalla. Tokan kanssa otin niin lunkisti, ettei väsymystä tullut sen takia. Tämä siis omalta kohdaltani.
esikoisen kanssa oli osallistuva isä mukana, kuopuksen kanssa olen ollut alusta asti yksin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja unet lyhyet. Ryhdy antamaan korviketta jo tänään, niin saat tyytyväisen vauvan, saat itse nukuttua ja voitte kaikki paremmin.
Karmeata, jos jonkun mielestä hyvä äitiys on kiinni imetyksen onnistumisesta!
kumma, että jo 4 vkossa olet ihan romu. mä olen jaksanut, on ollut pakko. vaikka mulle ei koskaan ole ollut vaan yhtä lasta.
Kumma, että joillain on tarve olla ilkeä. Mä olen jaksanut olla olematta, vaikka ei ole ollut edes pakko.
Ja kiitos muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näin isäkin voi osallistua syöttöihin, sinä voit nukkua. Yritä muutenkin aina levätä kun vauva nukkuu. Toivottavasti vauvasi alkaa pian nukkumaan pitkiä yöunia. Meillä kaikki lapset alkaneet nukkua 10h putkeen reilu 2kk ikäisinä.
juoda runsaasti niin maidontuotanto pysyy hyvänä ja imetä aina kun vauva tahtoo niin maidon tulo vakiintuu vauvan tarpeisiin.. :))syö vaikka paljon vettä sisältäviä hedelmiä saat samalla vitamiineja.ja myöskin purkkivitamiinit auttaa!esim.imetysajan vitamiinit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asia helpottaa kummasti. Päivät saavat rytmin, vauvan unet pitenevät ja muutenkin helpottaa. Minä ulisin ensimmäiset kolme viikkoa sohvalla hormoonimyrsyissäni ja imetin vauvaa. 3 kk aloin antamaan pullosta korviketta ja tyttö alkoi nukkumaan yöllä 10 putkeen. Tsemppiä :)
Miten illat ja yöt menee? Miten nukutte?
Ulkoile joka päivä monta tuntia, venyttele ja reippaile. Syö hyvin ja terveellisesti, juo tarpeeksi. Tee kerran viikossa jotain ihan omaa ja turhaa ilman vauvaa.
Imetä ensin kunnolla ja jos tuntuu, että vauvalla olisi vielä nälkä, niin anna sitten pullosta maitoa lisää.
En suosittele. Oma maidontuotanto ei ikinä lisäänny vauvan tarpeisiin, jos sitä korvataan muulla jo alussa. Pian vauva osaa imeä nopsaan sen mitä tarvitsee - ja saa sen myös.
ota yhteyttä neuvolaan... Itse en ainakaan tunnista itsessäni ollee kuvailemaasi olotilaa, vaikka lapset tehty 1v9kk ikäerolla ja nuorempi täytti juuri vuoden.
Kyllähän useimmat tajuavat jo lasta suunnitellessaan, että vauva muuttaa elämän kokonaan, ja vauvan ehdoilla mennään. Pieni vauvahan syö tiuhaan ja vaatii muutakin hoitoa. Se on ihan normaalia. Ei pidä vaatia itseltään liikaa, riittää, kun olet nyt vauvan kanssa ja huolehdit hänestä, muut asiat ehtii sitten aikanaan.
Puhu nyt kuitenkin neuvolassa tuntemuksistasi.
Imetä ensin kunnolla ja jos tuntuu, että vauvalla olisi vielä nälkä, niin anna sitten pullosta maitoa lisää.En suosittele. Oma maidontuotanto ei ikinä lisäänny vauvan tarpeisiin, jos sitä korvataan muulla jo alussa. Pian vauva osaa imeä nopsaan sen mitä tarvitsee - ja saa sen myös.
Me annoimme lisämaitoa juurikin vauvan nälkään ekat 4 viikkoa, varsinkin iltaisin. Ei huolinut tuttipulloa, joten "hörppyytimme" (neuvola ja kättäri tähän kannustivat). Vauva kitisi vähemmän, nukkui paremmin ja ei huutanut nälkäänsä. Lisämaito jäi hiljalleen pois ja imetin vajaan vuoden ikäiseksi ihan ilman ongelmia.
Tuttipullokin saatiin käyttöön lopulta noin 4-5kk iässä, että pääsin (äiti) omille asioille silloin tällöin / sain öitä nukuttua.
Tsemppiä AP:lle!!!
En ole uskaltanut ottaa pulloa käyttöön, kun imetys ei muutenkaan suju ongelmitta. Ettei se sitten mutkistu siitä entisestään.