Kummitätini kuoli jokin aika sitten
ja sain ihan yllätyksenä perintöä häneltä, verojen jälkeen rahaa jäi n. 150 000 euroa.
Ollaan pähkäilty ja pohdittu mitä tehdä ja nyt tultu siihen päätökseen, et laitetaan 50 sivuun ja pidetään satasella sapaattivapaata. Lähdetään koko perheellä kiertämään maailmaa:)
Singahdetaan enkana Singaporeen ja siellä pähkäillään mihin sitten.
Lähdetään joulukuun alussa ja tullaan aikaisintaan ensi kesäkuussa takaisin:)
Kommentit (11)
Mutta minusta ap:n suunnitelma ei kuulosta ollenkaan hullummalle. Sitä kun ei tiedä, elääkö edes eläkeiän koittaessa tai onko tarpeeksi terve, että voi tehdä ne sitku-suunnitelmat. Tuollaisesta vuodesta jää kyllä muisteltavaa koko loppuiäksi.
Se, että täti on elämänsä noita rahoja säästänyt on kyllä tädin oma asia. Olisihan hän voinut ne testamentata jollekin yleishyödylliselle järjestölle.
Mä olen kanssa sen oppinut, että eletään tänään, huomisesta ei kukaan tiedä. kateellinen teille..
mutta mä haluun kans!
Joku kaukainen sukulainen jossain, olethan kiltti etkä anna seurakunnalle/ valtiolle / jollekin muulle epämääräiselle taholle elämäsäästöjäsi. Meillä olis rahalle käyttöä ja osaisimme kuluttaa sen viimeistä senttosta myöden hyvin ja oikein. Kiitos!
(Täähän kävis iltarukouksesta.)
Olispa kiva saada tuollainen summa. Mutta oikeastaan enemmän kuin sitä rahaa, kadehdin, että kummitätisi oli lapsille kuin kolmas mummo. Toisilla kun ei ole yhden yhtäkään :(.
50 000 syrjään laitettuna on jo ihan mukava summa, enemmän kuin keskipalkkaisella asuntovelkaisella on ikinä varaa säästää! Mistä sitä tietää onko silloin eläkeiässä enää hengissäkään! Jatkuvasti ympäriltä kuolee nelikymppisiä syöpään tai saa aivohalvauksen tms. Itse tekisin varmaan jotain samansuuntaista, hauskaa vuotta ap!
Se rahahan on ihan extraa. Kyllä sitä sapattivuoden jälkeen ehtii taas tienata ja maksella lainoja.
Kerran sitä eletään ja jos on mahdollisuus pitää vuosi niin kateellinen on se, joka sitä kritisoi. Tai sitten olet näitä sitku-ihmisiä.
Jos ovat kaikki terveitä, tarjoutuu mahdollisuus mennä niin tottakai kannattaa mennä jos se on perheen toive.
Ja tuolle toiselle: emme me tätiä tunne, ehkä hän olis ite tehny samoin jos ois terveys kestäny tai uskallus ja nyt iloitsee kun kummiplikka toteuttaa unelmansa :)
Go Ap go! =)
sä pistät meneen puolessa vuodessa.
Osaanottoni tädin poismenon johdosta.
150 k€ on oikein hoidettuna kunnon eläkevakuutus ja mukavuustakuu tulevaisuudelle.
Mutta jos haluaa pistää 100 k€ vuodessa menemään niin mikäs siinä.
Tosin, en tiedä muutoin taloudellista tilannettanne, mutta kannattaa muistaa, että meillä ei välttämättä ole kovin auvoisat eläkepäivät tiedossa, on maailma menossa aika kovaan suuntaan.
Mulle itselleni 150 000 olisi lottovoitto, jolla turvaisin koko loppuelämäni. Sijoittaisin jne. Mutta kukin tavallaan...
Oletan, että teillä on velaton oma asunto ja mahdollisesti pari sijoitusasuntoa, kun tollaiseen on vara laittaa raha.
Velaton asunto ja kesämökki on. Säästöjä jonkin verran.
Täältä ei voi viedä mitään mennessään. Elämme nyt, emme sitten joskus.