Onko kotiäitiys vihdoin nostamassa arvostustaan?
Ei siis yhteiskunnan näkökulmasta, mutta äitien itsensä?
Vai oliko tuohon "olisitko 3 vuotta kotona?" -ketjuun kirjoittaneet vain ne, jotka haluavat, ja pitävät tärkeänä sitä, että lapsi viettää niin lyhyen pikkulapsi-ikänsä rakkaassa ja turvallisessa kodissaan?
Itse olen tosiaan sitä mieltä, että lapsi on työtä tärkeämpi, vaikkakin tilit ovat joka kuukausi miinuksella.
Työuraa on jäljellä minulla vielä 40!! vuotta, ja siinä ajassa yksi kolme vuotta on pisara meressä!
Kommentit (8)
tarkoitin vain, että rahat eivät meinaa aina riittää.
ap
Siis enemmän kuin missään muussakaan "urassa"?
Se on yksi rankimmista ja myos antoisimmista hommista silloin kun sen hoitaa hyvin!
Kotiaidin pitaa olla vahva, jotta jaksaa tehda hommansa hyvin, huolimatta siita etta palautetta joko ei saa tai se on tasoa "siella se makaa sohvalla paivat pitkat". Onneksi palkkana on ihanat hetket rakkaiden lapsieni kanssa. Tossa ne kasvaa joka paiva ja kohta niilla on omat jutut ja menot. Silloin mulla on onneksi ihanat muistot ja tieto siita etta olen parhaani tehnyt. Ja ne 30v tyouraa jaljella.
Siis enemmän kuin missään muussakaan "urassa"?
Olen sitten käsittänyt täysin väärin...
Minä kun olen törmännyt jatkuvasti siihen, että kotona lastaan hoitavat äidit ovat laiskoja paskoja, jotka välttelevät työelämää.
Ehkä otsikko meni nyt täysin pieleen, ei ollut tarkoitus laittaa "uraa" ja kotiäitiyttä vastakkain.
VAAN tarkoitin, että useampi äiti valitsee nykyään mielummin kotonaolon, kun töihinmenon.
Mutta anteeksianteeksi, väärinpieleen kaikki näköjään meni.
ap
fiksuja, että ovat kasvaneet iltaisin, viikonloppuisin ja lomillakin. ei koskaan ollut tapahtunut mitää hirveän mullistavaa 8 h hoitopäivän aikana. aina tunnistin omat lapseni.
mutta jos ei ole muuta millä päteä, niin siinä monelle yksi hieno syy.
pitäis arvostaa enemmän kuin äitiä, joka joutuu työn lisäksi hoitamaan kodin ja lapset?
Tunnen aika hyvin lähiseuden pitempään kotona oleet äidit ja sanoisin että 2/10 tapauksessa lapselle on hyväksi olla kotoan äidin kanssa. On äiti joka tehtailee lapsia saadakseen olla kotona. Lapset leikkivät yksin pihalla siitä lähtien kun kävelemään oppivat, ruoka on järkyttävän yksipuolista einestä, kirjoja ei lueta eikä pelejä pelata kun äiti tarvitsee omaa aikaa päivät pitkät. Kerhopäviä on jo kauhea rasite kuskailemisineeen, kaupassa käynnistä nyt puhumattakaan. Yhden useampi lapsisen perheen äiti lähti juuri arjen hallintakoulutukseen, tiedä vaikka alkaisi lapset saamaan päivittäin ruokaa. Kolmannessa perheessä on erityislapsi jolle yksinkertaiset vanhemmat eivät pysty tukea tarjoamaan eivätkä erityishoitoon vaatimuksista huolimatta päästä. Esimerkiksi tukiviittomien opetus lopetettiin kun vanhemmat eivät opi niitä. Vain kahdessa perheessä oikeasti panostetaan lapsiin, muut perheet ovat sitten tältä väliltä. Että ei se aina ole lottovoitto lapselle saada kasvaa koko lapsuutensa kotona :(
enää 20 v työaikaa jäljellä? ja että kaikki äidit eivät jää kotiin ja että päiväkoti on ihan ok vaihtoehto?
ei sitä pidä mitenkään arvostaa, se on yksi vaihtoehto, ei onneksi pakko. vaikka palstaa lukiessa lapsen päivähoitoon vienti alle 3 v on murhaa pahempi teko.
minä en olis ikinä koskaan jäänyt kotiin 3 vuodeksi.
t. viiden lapsen työssäkäyvä äiti