Onko teillä ikävä lastanne silloin, kun hän on yhden yön pois kotoa?

Lapsikin on jo 11-vuotias, joten mitään huolta pärjäämisestään ei ole.

Välillä tulee ikävä ihan sinäkin aikana kun lapsi on koulussa :)

Lapseni on parina viime kesänä ollut 3-4 viikkoa mummolassa, eikä mulla ole sinä aikana ehtinyt vielä ikävä tulla. Lapsi on 9v.



Minä en taida olla normaali.

On ollut vain muutaman kerran yökylässä (kohta 3v.) ja samanaikaisesti on sekä helpottunut olo että toisaalta ikävä ja huoli miten pärjää jos saa itkukohtauksen yöllä eikä äiti olekaan paikalla lohduttamassa tmv.

Kaivataan miehen kanssa usein omaa aikaa ja kun sitä saadaan, niin ikävöidään lasta. =) Nautitaan toki rauhastakin ja levätään, mutta ikävä on... Lapsi on 2v.

Poika 5v. on aika usein yötä siskoni luona (vähintääkin kerran viikossa). Ennen kuin joku älähtää niin siskoni asuu viereissä talossa ja on melkein kuin toinen äiti pojalle (ollut hänen elämässään ihan ekoista sekunneista lähtien). Ja kun siskoni tekee vielä pätkätöitä niin ottaa mielellään itselleen yövieraan 8ei omia lapsia).

En osaa iloita vapaasta illasta, kun koti tuntuu niin tyhjältä.

kun ei ole ketään joka ne huolisi, mutta olen itse kyllä ollut poissa kotoa niin että lapset ovat miehen kanssa.



Ensimmäisenä iltana mulla on ikävä, seuraavana aamuna herään poikkeuksellisen rentona ja hyväntuulisena ja nautin päivästä vapautuneesti. Toisena iltana en edes muista ikävöidä lapsia. Toisena aamuna ikävä iskee uudelleen. Lopulta kun taksi lähestyy kotia toisen päivän iltana, ikävä on niin kova että tekisi mieli kaapia nukkuvat lapset sängyistään viereeni.

3-4 viikkoa mummolassa!! Sun lapsellasi on varmasti mahtava suhde isovanhempiinsa, kun taas mun lasteni kummatkaan isovanhemmat eivät ole juuri missään roolissa meidän elämässä.

Lapseni on parina viime kesänä ollut 3-4 viikkoa mummolassa, eikä mulla ole sinä aikana ehtinyt vielä ikävä tulla. Lapsi on 9v. Minä en taida olla normaali.

Kuitenkin lapsen ollessa vaikka mummolassa yötä, tuntuu koti tosi tyhjältä. Jälleennäkeminen seuraavana päivänä on ihana, vaikka nautinkin kun saan katsoa rauhassa elokuvaa, lukea tms.

Se on niin harvinaista herkkua etten ikävöi yhtään. Eivätkä lapsetkaan ikävöi kun pääsevät vaikkapa ihanaan mummolaan. Lapset 4 ja 7 v.



Kyllä ne lapset toisaalta ovat mielessä. Esim. pikkumatkalta tehdyistä ostoksista viimeeksi lähes kaikki oli lapsille.

oli sentään 15-vuotias ja rippileirillä, vaikka ei aiemmin pois kotoa ole ollutkaan.

Tosin poissaoloon tottuu kyllä. Pieniä ikävöin, kun ovat poissa. Isommat ovat jo poissa ja aluksi ikävöin hurjasti :) (toinen siis asuu jo omillaan, toinen on intissä)

Kuopusta on.



Esikoinen 10v. kuopus 1v.

Eipä kyllä kuopus olekaan yökyläillyt kuin pari kertaa.

Mulla ei tule noiden isompien (8 ja 6 v)yö -poissaolosta vaikka kaverin luona tai mummolassa yhtään ikävä. Jos tuo 3 vuotias olisi yökylässä (ei ole vielä ollut) olisin ehkä hieman, tai ainakin huolissani. Ekat kerrat yökyläilyä on aina vähän jännempää. Muutaman vuorokauden kestän oikein hyvin noiden isompien poissaolon, sen mitä ovat noin pari kertaa vuodessa olleet. Samoin ovat kestäneet lapsenikin.

yhdessä yössä vielä, enemmän ehkä sellainen hassu tunne että mitähän lapsi milloinkin tekee.

kun 1 vuotiaamme on ollut yön hoidossa.



Sitten kun olen saanut lapsen vietyä ja itse lähdettyä niin on toki alkuun tullut semmoinen haikea olo ja heti olen perään soittanut että onko alkanut itkemään/ikävöimään tms..



Mutta kun taustalta kuuluu vaan rakkauspakkauksen nauru niin voi itsekin olla hyvillä mielin ja nauttia harvinaisesta herkusta.



Seuraavana päivänä sitten iskeekin jo taas ikävä ja haluaa pikkuisen pian kotiin.



Kyllä se kotielämä sitten taas tuntuukin mukavalta, kun on hetken saanut omaa aikaa. :)

Lapsemme ei ole ollut vielä yhtään yötä erossa vanhemmistaan. Lapsi nyt reilu 1 v 8 kk.

ikää hänellä 7v ja vielä ei ole ollut erossa.

Mulla on ikävä lastani kokoajan kun en ole hänen kanssaan. Eli siis töissäkin ikävöin pikkuistani.



Lapsessa ikää 3-v ja tuntuu että rakastan häntä päiväpäivältä enemmän ja enemmän.