Lue keskustelun säännöt.
Ystävän menettäminen, onko aika luovuttaa? :(
04.07.2011 |
On niin tyhjä olo. Paras ystäväni aloitti uuden harrastuksen, joka vie käytännössä kaiken hänen aikansa. Lapsesta asti olemme olleet toistemme parhaat ystävät, jaettu ilot ja surut, matkusteltu yhdessä yms. Olemme toistemme lasten kummeja. Ikinä en uskonut että ystävyytemme voisi katketa. Nyt kuitenkin on tilanne se, ettei ystävää saa koskaan puhelimella kiinni ja usein hän jättää soittamatta takaisin. Aikaa hänellä ei enää minulle ole. Tuntuu, että olen ainoa yhteyttä pitävä osapuoli. Eikä tunnu enää yhteistä puheenaihettakaan olevan kun uusi harrastus ja sieltä saadut uudet ystävät täyttävät ystävän elämän. Tunnen itseni hylätyksi, enkä jaksa enää yrittää. Kai se on luovutettava ja toivottava että elämä tuo uusia ystäviä tilalle. Tuntuu vain niin kovin pahalle ja elämässäni on iso ystävän jättämä aukko :( Muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (3)
Joskus se elämä vaan vie eri suuntaan. Miten olet itse käyttäytynyt hänen uuden harrastuksensa myötä? Oletko osoittanut mitään kiinnostusta, kun puhunut harrastuksesta? Mitä sitten, jos hänellä synkkaa nyt paremmin jonkun samanhenkisen harrastajan kanssa?
En sitten ikinä, en nyt aikuisena, enkä lapsena ole jaksanut ymmärtää näitä valittajia, kun "ystävä hylkää". Mielestäni aina jollain tapaa peiliinkatsomisen paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämässä olisi muitakin ystäviä ja sellaisia harrastuksia, joita ei juuri siinä ystävyydessä harrasteta yhdessä.
ei riittäisi aikaa myös sinulle. Oletteko vain "kasvaneet erillenne" vuosien saatossa?