Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sijoitus- 1. ja ainoa vaihtoehto Jyväskylässä
13.07.2011 |
Mattilan "perhetukikodin" johtaja Eija Hiltunen julistaa Suurjyväskylän lehdessä 13.07.2011 , että sijoitus on viimeinen vaihtoehto ja paheksuu kansan tapaa puhua lastensuojelun toimista:
-Aivan kuin lapsia kaapattaisiin, mikä ei pidä paikkaansa, Hiltunen sanoo.
"Jyväskylässä sijoitus tuntuu olevan ensimmäinen ja ainoa vaihtoehto.
Huostaanotto on sosiaalityöntekijälle erittäin helppo tehdä, mutta vanhemmille se on toivottoman hankala lopettaa ja saada lapsi takaisin kotiin.
Kiireelliseen huostaanottoon riittää sosiaalityöntekijän subjektiivinen huoli. Mitään todisteita huolelle ei tarvitse esittää ja subjektiiviset sepustukset käsitellään- ei puolueettomassa kärjäoikeudessa, jossa lähtökohtana ovat tosiasiat- vaan hallinto- oikeudessa, jonka perustana on olettama viranomaisen erehtymättömyydestä, jota ei tarvitse todistaa.
Lastensuojelun ei tarvitse tarjota perheille ainuttakaan tukitointa ennen sijoitusta. Talentian selvityksen mukaan 40 % sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, ettei avohuollon tukiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn edes ole aikaa. Kaikki aikaa menee lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottoselvitysten tekemiseen eli negatiivisen näytön keräämiseen vanhempia vastaan.
Lapsia on perhekotien luvatussa Keski- Suomessa ja varsinkin sijaishuollon etujärjestöjen keskittymässä Jyväskylässä ,"lastensuojelun osaamiskeskusksessa" otettu ja otetaan kiireellisesti huostaan erittäin hatarin perustein esim. vanhemman valitettua väsymystä, lapsen lounasnälän takia tai , että lapsella on päiväkodissa ollut piiskaleikkejä tai hänellä on mennyt hoitajien mielestä "viimeaikoina hieman huonommin". Eettisesti arveluttava keskisuomalaisen "auttamisen" ilmiö on myös paikallinen ensi- ja turvakoti, joka antaa lastensuojelulle huostaanottoa puoltavia lausuntoja ja katsoo oikeudekseen arvioida usein hädänalaisessa elämäntilanteessa turvaa ja apua hakevaa äitiä. On lukuisia tapauksia, joissa vanhemmille ei ole ennen sijoitusta tarjottu mitään tukitoimia, ei liioin sijoituksen jälkeen, mikäli he ovat olleet tarpeeksi onnekkaita estääkseen lähes automaattisen jatkosijoituksen.
Huostaanotetun lapsen elämä muodostuu ainutlaatuisen hirveäksi siitä näkökulmasta, että huostaanottoja tehdään turhaan, perusteetta ja mustamaalaavin oletuksin.
Lapsi riuhtaistaan ensin pois omasta kodistaan kiireellisen huostaanoton avulla. Toimenpide on monella mittarilla mitattuna väkivaltainen. Poliisit marssivat lapsen kodin olohuoneeseen ja valvovat, että sosiaalityöntekijät saavat rauhassa paketoida lapsen mukaansa.
??Lapsi asuu kiireellisen huostaanoton ajan lastenkodissa, jossa lastenkodin henkilökunta avustaa huostaanoton tehneitä sosiaalityöntekijöitä etsimällä kiivaasti vikoja lapsesta ja hänen vanhemmistaan. Lastenkoti haluaa siis olla hyödyksi, mutta ei lapsen edun näkökulmasta. ??Lastenkoti haluaa auttaa nimenomaan toisia virkamiehiä, kollegoita.
Lastensuojelussa lapsesta tehdään härskisti vain aikuisten (lastensuojelun eri ammateissa työskentelevien virka- ja yrittäjänaisten) käyttöpääomaa. Lastensuojelun nappaama lapsi on voimakkaasti politisoitu kiistakapula, jonka avulla sosiaalikoneiston eri eturyhmät, jotka ovat aikuisten palkansaajien muodostamia kollegiaalisia tukiverkostoja, varmistavat asemiaan.
Huostaanotot ovat sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen bisnes. He pystyvät yhdessä halutessaan suunnittelemaan sen, millaisia ja keitä lapsia vanhemmat haluavat hoitaa. Huostaanotoissa on nähtävissä ilmiö, että sosiaalityöntekijät käyvät keräilemässä terveitä ja mukavia lapsia tavallisista, hyvistä perheistä.
Ne lapset, jotka hyötyisivät huostaanotosta, jätettäisiin ehkä mieluusti virumaan omaan kurjaan kotiinsa.
http://www.knuutilaki.net/node/27
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_02_01_archive.html
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/03/lapsi-raiskataan-pesassa.html
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/03/kylla-aikuisilla-naisilla-on-v…
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/12/paljastan-54-ongelmaa-lastenko…
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_04_01_archive.html
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_06_01_archive.html
Kommentit (11)
"Huostaanotot ovat sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen bisnes. He pystyvät yhdessä halutessaan suunnittelemaan sen, millaisia ja keitä lapsia vanhemmat haluavat hoitaa."
Miten tämä haittaa lasta? On kaikkien toimijoiden edun mukaista, että perheisiin sijoitetaan juuri heidän perheeseen sopivat lapset. Mikä järki olis sijoittaa vauva perheeseen, joka toivoo teiniä - tai toisinpäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Huostaanotot ovat sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen bisnes. He pystyvät yhdessä halutessaan suunnittelemaan sen, millaisia ja keitä lapsia vanhemmat haluavat hoitaa."
Miten tämä haittaa lasta? On kaikkien toimijoiden edun mukaista, että perheisiin sijoitetaan juuri heidän perheeseen sopivat lapset. Mikä järki olis sijoittaa vauva perheeseen, joka toivoo teiniä - tai toisinpäin?
Jossa on sopivan ikäiset muut lapset ja perheen elämänrytmi sopii juuri tuolle lapselle?
Aika vainoharhaista ajatella, että sijaisvanhemmat kyttäilis jossain puistoissa ja valkkais itselleen sopivat lapset, jotka sossu sitten kävis huostaanottamassa...
tarvitsevan lapsen lähipiiri, sukulaiset ja tuttavat. Vasta mikäli sieltä ei löydy sopivaa sijaiskotia, lapsi sijoitetaan vieraaseen perheeseen tai lastenkotiin.
kyllä sun olisi jo paras olla ihan hiljaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihme saa jonkun noin keuhkoamaan lastensuojelua vastaan?
Kaisa Ruokamon blogia en menisi pitämään todisteena. Hän kyllä tuo esiin epäkohtia, mutta mitään pitäviä todisteita ei hänkään näytä esittävän. Tosin ei edes voi, koska lastensuojelun asiakirjat eivät ole julkisia.
En minäkään usko sinisilmäisesti lastensuojelun virkamiesten hyvään tahtoon, en millään tasolla. Omasta kokemuksestani tiedän, millaista alan laitoksen arki on. Kohtalainen osa työntekijöistä on osaamatonta, soveltumatonta ja suorastaan törkeää väkeä. Samoin tiedän, että alan hallintonhenkilöstö saattaa olla aivan yhtä vinksahtanutta kuin monella muulla alalla. Sanotaan nyt vaikka niin, että potentiaaliset vakuutuslääkärit ovat päätyneet sille alalle...
Kaisa Ruokamon tyylinen vouhkaaminen ei kuitenkaan auta. Mikään ei muutu loanheitolla, eikä vanhempien ja viranomaisten välisistä riidoista kannata tehdä roskajournalismia. Jos Keski-Suomen lastensuojelu on asiatonta, sen touhuja vastustamaan pitää nousta lasten vanhemmat, ja heidän on syytä hyvin vakuuttavasti osoittaa, että sijoituspäätökset on tehty väärin perustein. Itse kun sattumoisin tiedän, että noissa katkerissa yhteenotoissa ei keinoja kaihdeta. Jos lastensuojelu alentuu typeryyksiin, älköön vanhemmat lähtekö samaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niitä jotka täällä Jyväskylässä puolustelevat lastensuojelun toimia.
Ettekö tosiaan tiedä miten räikeitä väärinkäytöksiä lastensuojelu on tehnyt?
Tavallisia perheitä on piinattu ihna huvinvuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kyseenalaisia kuulustelumenetelmiä
"Olen jutellut ihmisten kanssa Mattilan perhetukikodin eli lastenkodin työskentelytavasta, jolla laitos selvittää lasten ajatuksia ja tuntemuksia.
Metodi on hämmentävä: aikuinen ottaa lapsen mukaansa ja vie hänet lastenkodin yläkertaan. Yläkerta on lapselle vierasta aluetta, sillä siellä on vain toimistohuoneita.
Mutta sinne on rakennettu lapsia varten ruuvipenkki, jossa heitä väännetään. Menetelmän nimi on "pesä". Lapsi viedään "pesään", jossa sosiaalityöntekijä Marjatta Visuri puristaa, lypsää ja kerää pienistä lapsista tietoja, joita lapset lipsauttelevat nallekorteilla *( Pesäpuu ry) pelatessaan.
Kuulostaa todella epäilyttävältä.Taitaa olla Marjatta Visurin ihan itse lastenkotiin virittämä pyydys? Ilmeisesti kuitenkaan ei, sillä ainakin Jämsän kaupungin sosiaalityöntekijät väittävät sen olevan "normaalia" toimintaa, jota kai harjoitetaan yleisesti lastenkodeissa. Salaiselta se kyllä vaikuttaa; netistä en ole löytänyt siitä mitään tietoa.
Ainakin se on mielenkiintoinen. Asetelma on herkullinen: Visuri johdattaa pahaa aavistamattoman lapsen "pesään", joka on pienen pieni loukko. Sieltä ei pääse pois, siellä ei mahdu liikkumaan. Kohtaaminen lavastetaan intiimiksi.
Lapsi saattaa miellyttämisen halussaan päästellä kiinnostavia tietoja kodistaan, vanhemmistaan ja läheisistään, kun hän tajuaa tilanteeseen ladatun paineen. Sosiaalityöntekijä on varmasti hyvin kiitollinen jokaisesta paljastuksesta, lipsautuksesta ja kaikesta keskeneräisestäkin ääneen ajattelusta. Ja varmasti nimenomaan kaikesta keskeneräisestä ajattelusta, sillä sitähän voi pitää lapsen aidoimpana sanomana, jota eivät ole lapsen vanhempien opit ja kodin perintö vääristäneet.
Huh, millaista seurustelua tämä onkaan lapsen kanssa! Mattilassa on nimittäin iso ongelma se, että lapset eivät tule kuulluiksi eikä nähdyiksi.
En tiedä miksi taloon on pesiytynyt työskentelykulttuuri, jossa työntekijät näyttävät enimmäkseen välttelevän lapsia. Nämä samat työntekijät ovat lasten ainoita aikuisia ja hoivaajia, sillä vanhemmat eivät voi viipyä laitoksessa kuin lyhyitä jaksoja päivän mittaan.
Pesämenetelmä on suorastaan härski siksi, että lapsi jätetään Mattilassa ja todennäköisesti muissakin lastenkodeissa henkisesti tuuliajolle, mutta yhtäkkiä joku aikuinen osoittaakin armollisesti mielenkiintoa juuri häntä kohtaan. Tämä aikuinen haluaa näyttäytyä lapsen silmissä turvallisena hahmona, joka on kiinnostunut hänestä humaanisti yksilönä.
Lapsella ei ole kykyä tunnistaa ja nimetä tällaisia naamioleikkejä. Lastenkodissa pitkään vaille riittävää huomiota ja läheisyyttä jäänyt lapsi iloitsee mahdollisuudesta, että joku on vihdoinkin hänestä kiinnostunut. Hän haluaa tarjota äkillistä mielenkiintoa osoittavalle aikuiselle parastaan. Kiitollinen lapsi tahtoo todistaa pesässä urkkivalle sosiaalityöntekijälle, että kiinnostuminen kannatti. Hän on huomion arvoinen.
Mielestäni "pesä" on menetelmänä erittäin arveluttava. Se on hirveä. Se on manipulatiivinen ja se on erittäin epäsensitiivinen lapsen todellisia tarpeita kohtaan.
Pesä on nähtävästi menetelmä, jolla käsitellään nimenomaan laitoksen pienimpiä lapsia. Isommat lapset ovat jo kehittäneet kriittisiä kykyjään, joten aikuiset eivät sumuttaa heitä yhtä helposti valheellisen ja lavastetun turvallisuuden tunteen avulla.
Lastenkodin sosiaalityö ja henkilökunta eivät näköjään ole, edelleenkään, kiinnostuneet siitä, mitä lapsi tuntee ja ajattelee ja miten lapsi voi. Ei. Lastenkoti Mattilassa ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka laitos pääsee teurastamaan lapsen vanhempia, millaisia paheita ja syntejä vanhemmista löytyy, miten lapsen suhde omiin vanhempiinsa ontuu.
Lapsille kuulustelumenetelmiä esim. nallekortteja kyhäävän Pesäpuu ry:n myymät tuotteet kertovat ajattelutavasta, että lapset salaavat tietojaan aikuisilta. Ne on nyhdettävä heistä ovelasti irti, aikuisten käyttöön.Pesäpuulaisten leikkien avulla lapsesta voidaan nyhtää "tietoa" ulos. Kun aikuinen on saanut kerättyä Pesäpuu ry:n menetelmin lapsen suusta ja käytöksestä muutamia huomioita, alkaa vimmainen tulkitsemisvaihe. "Tutkiva" aikuinen alkaa syöttää lapsen pään menoksi projektiivisia tulkintoja siitä, mitä lapsi "oikeasti" tarkoitti ja halusi sanoa. Merkittävät löydökset eli pitkälle viedyt tulkinnat ovat tietysti kätevä todiste siitä, kuinka tarpeellista tällainen rouvaliigojen suorittama lastensuojelutyö on!
Kannattaisiko sosiaalityön sittenkin pureutua sosiaalisiin ongelmiin eli työskennellä oman erikoisalan asioiden parissa, eikä ryhtyä arvottomalla psykologisoinnilla ja moralisoinnilla pilaamaan lapsen tärkeimpiä ihmissuhteita eli hänen suhteitaan omiin vanhempiinsa?
lainaus yhteiskuntakriittinen feministi