Lue keskustelun säännöt.
Pelko syömishäiriöstä
13.07.2011 |
Epäilen että olen mahdollisesti sairastumassa jonkin sortin syömishäiriöön. Olen menettänyt mielenkiintoni ruokaan, ruoan laitto tuntuu raskaalta ja epämiellyttävältä, ja ottaisin mielummin vaikka selkääni kuin valmistaisin jotain ruokaa. Jos mies ei ole kotona, en syö mitään. Nälkä on, mutta ajatuskin syömisestä vtuttaa.
Toivon että olisi olemassa jokin nenäsumutteen kaltainen tuote jota ruiskutta nokkaan, ja josta saa tarvittavat ravintoaineet ja nälkä menisi pois.
En tiedä mitä tekisin tilanteelle ja se alkaa hieman masentaa ja ahdistaa. Karkkeja tms voin sitten napsia pitkin päivää että sokeritasot pysyy ylhäällä.
Meillä on vauva. Hänelle täytyy ruveta pian alkaa valmistamaan ruokaa, ja pitämään ateriarytmistä kiini. Ahdistaa - pystynkö siihen? vai tuleekohan siitä pelastus omaan ruoka-ahdistukseen?
Löytyykö kohtalontovereita?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en omaa oikein muita oireita. Tai no aloitekyvyttömyyttä on ehkä muidenkin asioiden suhteen kuin syömisen. Olen paljon yksinäni.
Ruokastressi jäi jotenkin päälle raskauden ajoilta, jolloin piti tarkasti miettiä mitä syö ettei syö jotain kiellettyä, ja että söisi toisaalta myös tarpeeksi ja terveellisesti. Se stressasi aivan älyttömästi ja hormonihuuruissani itkeskelin jääkaapilla kun kokoajan pitäisi olla syömässä, eikä jaksaisi kokoajan miettiä ja suunnitella. Lopulta ruoka-aikoja alkoi oikein pelätä kun kohta pitää taas tehdä jotain terveellistä. Siitä kehittyi nopeasti ahdistus ruokaa kohtaan.
Pelkään mitä tämä tekee lapselle. Minun on opittava syömään ettei hän ota minusta mallia.