Olen masentunut, ruoka on alkanut ahdistaa minua :(

Olen hoikka, eikä minulla tietääkseni enää ole syömishäiriötä. 15 vuotta sitten sairastin teini-iässä vuoden verran anoreksiaa. Nyt minulla on 3 kk ikäinen vauva ja ruoka on alkanut ahdistaa. En ajattele laihtumista tietoisesti, mutta jotenkin ruoka liittyy yksinäisyyteen. Ruokakaupassa ahdistaa, kun en osaa kuvitella syöväni sieltä mitään. Lämmintä ruokaa pystyn syömään vain seurassa, yksin en koskaan laita mitään "kunnollista". Seuraa saan toisinaan ystävistä, mutta mies lähti odotusaikana, joten ketään täällä kotosalla ei ole itseni ja vauvan lisäksi. Pelkään romahtavani, mutta samalla en voi antaa sen tapahtua - vauvan takia. Yritän hymyillä hänelle ja olla iloinen ja reipas, mutta sisällä on valtava ahdistus. Kiitos kun sain kertoa.