Kouluikäisten tyttöjen äidit: Rohkaisetteko tyttöjä pitämään kiinni yhdestä hyvästä ystävästä, vai

tyttöjen kaverikuviot ovat aivan hirveitä.



Itse olin lapsena kai sitten vähän erikoinen, kun en kaivannut sydänystävää ja meitä oli porukka, joka sujuvasti leikki yhdessä.



En voi ymmärtää oman ekaluokkalaiseni kavereita. Kolme tyttöä ei ikinä mitenkään voi leikkiä tai edes kävellä yhdessä. Aina pitää olla se yksi, jolle "omistautua". Minä olen myös kannustanut tyttöä siihen, että kaikki pitää ottaa mukaan, mikä on johtanut siihen, että hän jää useimmiten ulos toisten pariutuessa.



Myös minä otan mielelläni vastaan hyviä neuvoja, miten ohjata lasta kaverisuhteissa, vai jättää hänet selviytymään, miten parhaaksi näkee.

Minä olen myös kannustanut tyttöä siihen, että kaikki pitää ottaa mukaan, mikä on johtanut siihen, että hän jää useimmiten ulos toisten pariutuessa.

Meillä on käynyt niinkin, että kun olen kannustanut tyttöä leikkimään porukassa ja ottamaan kaikki mukaan, hän onkin joutunut keskelle riitelevien kavereidensa taistelutannerta ja yrittänyt siinä sitten luovia diplomaattisesti molempiin suuntiin.

Joskus mietin, onko tämä liikaa vaadittu 8-vuotiaalta. :(

ap

Nyt 16-vuotiaalla tyttärelläni on erittäin laaja ystäväpiiri ja muutamia erittäin läheisiä ystäviä. Tämä sopii hänen ulospäinsuuntautuneelle ja sosiaaliselle luonteelleen. Ei kannata ruveta siihen, että suostuu riippuvaiseksi yhdestä ystävästä mielestäni. Sillä on myös suojaava vaikutus, että on eri piireistä ystäviä - ei tarvitse ystävyyden menettämisen pelossa sanoa kaikille typeryyksille kyllä.

suosimaan vähän laajempa ystäväpiiriä. Onneksi leikit sujuvat vähän isommallakin porukalla lukuun ottamatta paria kaveria jotka ovat näitä pariutujia. Itse katson vaan että useampi kaveri on hyväksi. Olen neuvonut myös ettei ketään saisi noin vaan jättää leikkien ulkopuolelle vaan pitää pyrkiä olemaan yhdessä.

Nyt 16-vuotiaalla tyttärelläni on erittäin laaja ystäväpiiri ja muutamia erittäin läheisiä ystäviä. Tämä sopii hänen ulospäinsuuntautuneelle ja sosiaaliselle luonteelleen. Ei kannata ruveta siihen, että suostuu riippuvaiseksi yhdestä ystävästä mielestäni. Sillä on myös suojaava vaikutus, että on eri piireistä ystäviä - ei tarvitse ystävyyden menettämisen pelossa sanoa kaikille typeryyksille kyllä.

ap

Tytöllä on oltava itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja kuitenkin varsinkin silloin, jos luokalle tai muuten kaveripiiriin mahtuu pomottajia. Suoraan kannattaa puhua omalle ja muille lapsille siitä, miten ollaan kiva kaveri.

Sillä on myös suojaava vaikutus, että on eri piireistä ystäviä - ei tarvitse ystävyyden menettämisen pelossa sanoa kaikille typeryyksille kyllä.

2

Itse olin arempi ja jotenkin riippuvaisempi muiden hyväksynnästä, joten solahdin itse aikanani siihen vaatimukseen näistä tyttöjen parileikeistä. Vieläkin osaan paremmin olla kahdestaan kavereiden kanssa, isossa porukassa en saa ääntäni kuuluviin, tai siis jotenkaan osaa olla. Uskon että lapsuuden ystävyyksien malli vaikuttaa vieläkin. Kaikki kaverini ovat myös ihan eri piireistä, eli minulla ei ole nykyäänkään ns. ystäväpiiriä, vaan erillisiä ystäviä. Juhlien yms. järjestäminen on hankalaa, kun kukaan ei tunne toisiaan, vain minut. Kannustaisin siis ehdottomasti leikkimään yhdessä ja välttämään noita liittoumia, niillä voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Nyt 16-vuotiaalla tyttärelläni on erittäin laaja ystäväpiiri ja muutamia erittäin läheisiä ystäviä. Tämä sopii hänen ulospäinsuuntautuneelle ja sosiaaliselle luonteelleen. Ei kannata ruveta siihen, että suostuu riippuvaiseksi yhdestä ystävästä mielestäni. Sillä on myös suojaava vaikutus, että on eri piireistä ystäviä - ei tarvitse ystävyyden menettämisen pelossa sanoa kaikille typeryyksille kyllä.

ap

ovat kamalia ja rasittavia. Omani on 9-vuotias. Yritän neuvoa hänelle, että voi olla monen kanssa ja vaihdella kaveria, että ei tule yhdestä riippuvaiseksi. Sitten olen opettanut ,että missään tapauksessa ei saa tehdä niin, että hylkää sen kaverin, jonka kanssa on leikkimässä siksi, että joku kivampi soittaa ja pyytää.



Tuo edellä mainittu tapahtui juuri yhdelle kaveripiirin jäsenelle. Tyttö x oli soittanut Y:lle, että nähdään puistossa. Y oli mennyt puistoon ja ihmetellyt, miksei X:ää näy. Meni sitten kilsan päähän X:n kotiin etsimään ja siellä X sanoi, että hänelle soittikin toinen kaveri Z ja halusinkin olla sen kanssa ja se on nyt meillä. Eli hei hei.

myös ihania...nimittäin tyttöjen ystävyys on paljon syvempää kuin poikien. Tytöt keskustelevat syvällisesti asioista ja intiimimmin kun pojat yleensä vaan hengaavat. Tytöillä siis ystäviä pojilla kavereita!

myös ihania...nimittäin tyttöjen ystävyys on paljon syvempää kuin poikien. Tytöt keskustelevat syvällisesti asioista ja intiimimmin kun pojat yleensä vaan hengaavat. Tytöillä siis ystäviä pojilla kavereita!

Kyllä pojilla ja miehillä on ihan yhtä syviä ystävyyssuhteita kuin tytöillä ja naisllakin. POjat vaan helpommin hengaavat isommissa jengeissä ja tekevät asioita porukalla. Mutta kyllä ne äijätkin tekee ihan kahdestaan asioita, joiden tiimellyksessä sitten käydään läpi ne syvällisemmätkin asiat.

leikkimään monen kanssa. Syksyllä oli samanlainen tilanne. Ratkesi, kun toinen yksinäisistä kavereista sai muitakin kavereita, mutta yhä rohkaisen leikkimään monien kanssa.

yksi tytöistä määrää, että hän haluaa olla vain yhden kanssa, eipä siinä omalla tytölläni ole sanomista ja jos mun tyttö on sen toisen kanssa, niin helposti tämä määräilijä pitää myös ottaa mukaan, kun on vapaa esim. iltapäiväkerhostaan. Kolmestaan välillä leikkivät, mutta aina sitten yksi ja usein mun tyttö jätetään pois. En tykkää tuosta määräilijästä. Hän ei myöskään halua olla tyttöni muiden ystävien kanssa. Pihassa on muita tyttöjä, joitten kanssa omani on satunnaisesti, mutta kun ovat määräilijälle vieraampia, ei halua olla porukassa. viime kesänä tämmöisen tilanteen jälkeen sanoi, ettei mun tyttö ole enää hänen hyvä ystävänsä. Miksi omallani ei sitten ole enempää kavereita on se, että muut koulukaverit asuvat kauempana enkä voi antaa vielä mennä sinne asti ja heilläkin tuntuu olevan omat kaverikuvionsa, kun kenenkään kanssa ei tunnut sopivan, jos tyttöni kysyy. Kyllä otan itteeni tota määräilijää. Mikä hän on sanomaan, kenet jättää ulkopuolelle, kun eilen leikki kaikkien kanssa ja miksi koskaan mun tyttö ei voi olla tuossa asemassa. No, hän tietysti osaa leikkiä koko porukassa. Asutko etelä-Suomessa?

Oma tyttöni on se, jonka kanssa tosi monin tahtoisi olla ja muutama on tosi omistushaluinen, yksi suoraastaan tosi mustasukkainen. Tyttäreni on kysynyt neuvoa just tähän kun ei tahtoisi loukata ketään. Neuvoin just niin, kuin ap. ehdottikin. Mielestäni on hyvä, että on erilaisia kavereita peileinä lapsena, niin oppii löytämään just sen oikean bestiksensä sitten joskus tai muuten vaan itsensä paremmin.

ap:n kirjoituksesta! Minä olin juuri se tyttö jolla oli kaksi parasta kaveria jotka inhosivat toisiaan eli yhtäaikaa niiden kanssa ei voinut leikkiä... Minä sitten vaihdoin kaveria aina kun tuli jotain riitaa toisen kanssa, suunnilleen 1-7pv jaksoissa leikin aina toisen ja toisen kanssa.



En tosin suosittele että sallit ap tuota lapsellesi koska en tiedä onko kenties tuosta johtuvaa mutta minä olen nykyään aikuisiällä ja nuorenakin ollut hirveä manipulaattori ja pomottaja. Olen siis edelleen. Ihmiset tekee niinkun minä sanon ja jos ei tee suutun, manipuloin, ihan mitä vaan jotta saan tahtoni läpi.