Lue keskustelun säännöt.
Auta saamatonta ottamaan itseään niskasta kiinni
18.07.2011 |
En tiedä olenko vain läpeeni laiska,vai mikä mättää,mutta hitto kun ei vaan saa mitään aikaiseksi. Olen 10kk vauvan kanssa kotona (mies töissä). Lapsen saan hoidettua,mutta kotitöitä ei tule sitten tehtyä juuri ollenkaan. Olen jotenkin hirveän passiivinen, en tiedä onko tää kotonaolo tehnyt musta jotenkin mökkihöperön. Lapsen tosiaan ruokin,vaipat vaihdan,pesen,hoidan nukkumiset yms,mutta ylimääräistä en hänenkään kanssaan jaksaisi.
Päätän aina edellisenä iltana,että huomenna sitten teen sitä ja tätä lapseni ollessa päikkäreillä (ja jotain voi tietty tehdä hereillä ollessaankin), joskus saan toteutettua sen, mutta useimmiten en. Kun lapsi menee ekoille päikkäreille, keitän kahvit ja jumitun tietokoneelle tai telkkarin ääreen ja sitten se lapsi jo herääkin. Kämppäkin on sitten sen näköinen,että saamaton mamma täälä asustaa. Kavereita olisi silloin tällöin tulossa kylään,mutta en kehtaa päästää ja pitää keksiä tekosyy. Joskus sit saan sellaisen "turbovaihteen" päälle,että tulee tehtyä kaikkea,mutta se on aika harvinaista.
Saa toki lyödä lyötyä lisää, en voi estää, mutta toivoisin kuitenkin saavani jotain vinkkiä millä tämän vireystason saisi kohenemaan... Alan olla aika epätoivonen, ja ulkopuolisen silmissä varmasti säälittäväkin. =D
Kommentit (21)
esim nettiä 15 min kun pyykit on laitettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta itsellesi vaikka kukkia, kun olet saanut tehtyä viikkosiivouksen. Näyttää sitten nätiltä puhtaalla pöydällä maljakossa.
Tee touhuamisesta mukavampaa, anna musiikin soida ja raikua taustalla.
Ota pieniä urakoita kerrallaan: huomenna vessan pesu lattiasta kattoon ja ylihuomenna pyykkikorit tyhjiksi.
Netti on aikasyöppö, pidä se kiinni kunnes hommat on tehty.
nettiä tai telkkaria ollenkaan, ennen kuin olet tehnyt tietyt hommat. On varmasti iso ero, vaikket tekisi kotihommia kuin 15 minuuttia niiden päikkäreiden aikana, sen sijaan, ettet tee mitään.
Toisaalta aika paljon kai kuitenkin voi tehdä lapsen hereillä ollessakin? Roikutko silloinkin netissä tai telkkarin ääressä?
Että joka päivä pitää tehdä jokin kotityö kunnolla loppuun asti. Ei kannata tehdä hirveän kunnianhimosia suunitelmia, mutta siitäkin saa tyydytystä kun hoitaa yhden jutun kunnolla ja näkee vaikkapa kun keittiö kiiltää, vaikka vain sen yhden aamupäivän ajan kunnes taas sotkeentuu...!
Tiedän tunteen, kun haluis pitää kodin edes suht siistinä, mutta ei sitä aina vaan jaksa, ei huvita, ei innosta. Mä pidän kodin päällisin puolin ok kunnossa, mutta toisaalta välillä en vaan jaksa, ja silloin esim. pyykkivuoret kasaantuu...
Ajattelen niinkin, että kotiakin täytyy kohdella kunnioituksella, eli varsinkin kun maksaa kauheeta asuntolainaa niin olis kiva että kotikin pysyis kunnossa ja viihtyisänä...!
ja sain 34 pistettä, joka luokiteltiin vaikeaksi masennukseksi :o En tiedä teinkö sitä sitten ihan ajatuksella, ei musta nyt kuitenkaan vaikeasti masentuneelta tunnu... Tai masentuneelta ylipäätään, en mä oikein tiedä miltä musta tuntuu..
Täytyy koittaa tota palkitsemisvinkkiä, kiitos siitä :) Vaikka musta kyllä tuntuu,ettei esim. kukkakimppu pöydällä houkuttele mua siivoamaan... Mut jos keksisin jotain itelle mieluista palkinnoksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nettiä tai telkkaria ollenkaan, ennen kuin olet tehnyt tietyt hommat. On varmasti iso ero, vaikket tekisi kotihommia kuin 15 minuuttia niiden päikkäreiden aikana, sen sijaan, ettet tee mitään.
Toisaalta aika paljon kai kuitenkin voi tehdä lapsen hereillä ollessakin? Roikutko silloinkin netissä tai telkkarin ääressä?
En roiku lapsen hereillä ollessa netissä tai telkkarin ääressä. Lapsi on alkanut kiipeillä ja nousta seisomaan ja mun on oltava hysteerikkona aina vieressä varmistamassa ettei lennä takaraivolleen tai muuten satu. Ja se estää mua kyllä touhuilemasta mitään muutakaan... Välillä tiskaan tiskit pois,kun olen syöttänyt lapsen, hän juuri sen hetken malttaa istua syöttötuolissaan ja katsella.
Ap
aloitekyvyttömyytenä, ylivoimaisena väsymyksenä, nukkumisongelmina, kyvyttömyytenä haaveilla mistään, näköalatomuutena tulevaisuuden suhteen. Se voi olla myös ärtyneisyyttä, lyhyttä pinnaa, itkuisuutta tai jopa täydellistä itkuttomuutta.
Ehdotin sinulle tuota testiä siksi, että avauksesi vaikutti masentuneen ihmisen tekstiltä. Ei se tosiaan aina tunnu alakulolta ja surullisuudelta, vaan voi olla tuota "saamattomuutta".
Sinuna hakeutuisin lääkäriin, puhuisin ainakin neuvolassa mahdollisesta masennuksesta. Kerro että teit testin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen käymään verikokeissa ja testaamaan erityisesti kilpirauhasarvot. Kun minä olin ensin 1 ja sitten 2 pienen lasten kanssa kotona olin myös väsynyt, masentunut ja saamaton. Tilanne meni lopulta siihen, etten jaksanut tehdä enää muuta kuin nippa nappa syöttää ja hoitaa lapset.
Minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja elämän laatu koheni hurjasti kun sain siihen lääkityksen ja varsinkin sitten kun annostus alkoi olla kohdillaa.
aloitekyvyttömyytenä, ylivoimaisena väsymyksenä, nukkumisongelmina, kyvyttömyytenä haaveilla mistään, näköalatomuutena tulevaisuuden suhteen. Se voi olla myös ärtyneisyyttä, lyhyttä pinnaa, itkuisuutta tai jopa täydellistä itkuttomuutta.
Ehdotin sinulle tuota testiä siksi, että avauksesi vaikutti masentuneen ihmisen tekstiltä. Ei se tosiaan aina tunnu alakulolta ja surullisuudelta, vaan voi olla tuota "saamattomuutta".
Sinuna hakeutuisin lääkäriin, puhuisin ainakin neuvolassa mahdollisesta masennuksesta. Kerro että teit testin.
Olen kyllä huomannut,että pinnani on lyhentynyt tosi paljon. Miehen lapsi on meillä joka toinen viikonloppu, nyt kun hän viimeksi oli, en osannut enää edes hänen läsnäollessaan hillitä kiukkuani miestäni ja muita (turhia) asioita kohtaan, vaikka ennen olen kyllä osannut vaan purra hammasta. Välillä oikein pelästyn itsekin,kun saan mielettömät raivarit ihan pienestä enkä meinaa saada hillittyä itseäni millään. Pienetkin asiat tosiaan saavat mut ärsyyntymään ihan äärimmilleen ja on tosi vaikea leppyä...
Kuuluuko tohon kilpirauhasen vajaatoimintaan hiustenlähteminen? Mulla lähtee tosi paljon...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raskauteen. Taitaa kaikilta lähteä tukotain hiuksia, kun vauva on muutaman kuukauden. Se tasoittuu siitä kyllä. Mutta kuten sanottu, ota tuo masennusasia ihan vakavasti. Olisi hyvä hoitaa se pois ennen kuin pääsee syvenemään kierteeksi ja menetät toimintakykysi. Masentunut äiti ei ole lapsellekaan kunnolla läsnä, vaikka paikalla onkin.
myös sinulle, joka et jaksa ulkoilla 1v8kk:n ikäisen lapsesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kuitenkin välillä olen ihan aktiivinenkin,käyn mm. lapsen kanssa kyläilemässä,perheen kanssa ostoksilla (niistä reissuista jaksan aina innostua ihan täysillä),että onko se vaan nää seinät kuitenkin mitkä meinaa kaatua päälle...en tiedä..
Mutta kai sitä voisi jollekin mennä puhumaan tuntemuksistaan, he varmaan osaavat sitten kertoa mistä johtuu... Jotenkin pelottaa alkaa mistään masennuksesta puhua,kun on kuullut kaiken maailman kauhutarinoita mihin toimenpiteisiin se voi johtaa... Esim. äiti valittanut neuvolassa väsymistä -> lapsi huostaan, ja mitä näitä nyt on.
ap
on väsymistä ja masentumista, joka hakee itselleen apua. Joka hoitaa normaalisti ja turvallisesti lastaan.
Huostaanottoja ei tehdä edes juoppo- ja narkkiperheille kuin pitkällisten kuoliaaksiymmärtämisten vuosien jälkeen, kun kaikki on jo myöhäistä lasten tunne-elämän kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla samanikäinen lapsi ja arki kuulostaa myös likipitäen samanlaiselta :). Käydään kyllä kyläilemässä, kaupungilla ystävien kanssa, ruokakaupassa ja joskus yöreissuilla ja noista innostun ja sillon "jaksan" myös olla lapsen kanssa ihan eri tavalla. Mutta annas olla kun maanantaiaamu koittaa ja taas pitäis alkaa keksimään jotain kivaa kyläilyä, shoppailureissuja tms viikon varrelle, mutta ystävät on reissussa, töissä, sairaana tai mitä vaan. Johan iskee ankeus ja harmaus.
Minä luulen vaan olevani vieläkin(!!!!!) lapsiperhearjesta jollain tavalla shokissa, enkä ole saanut omaa rytmiäni kääntymään lapsen kanssa samaan rytmiin, vaikka lapsen hoidankin täysillä ja todella hyvin. Jollain tavalla vaan itse haahuilen siinä vierellä ja tapan aikaa, enkä edes tiedä mitä varten. Kuitenkin aina kun olen päässyt itse pois kotoa, joko joskus miehen kanssa kahdestaan tai sitten ihan yksinään, tulen ihan eri ihmisenä takaisin ja sitten taas hoituu kotityöt ja lapsenkin kanssa leikkimiset ihan eri vaihteella.
Ehkä en vaan ole oikein kotiäitityyppiä, joka itseasiassa on ihan kamala pettymys, koska luulin todellakin olevani juuri sitä! Odottelen nyt ristiriitaisin tuntein töihin palaamista, koska uskon piristyväni älyllisistä haasteista ja aikuisseurasta, mutta toisaalta pelkään, että jos olenkin töiden jälkeen iltaisin kovin väsynyt, enkä saa silloin lapsen kanssa lyhyestä yhteisestä ajasta tarpeeksi irti.
Ei oo aina helppoa olla äiti!
Toivottavasti sulla ap löytyy joku syy tuolle ololle, koska minulla on jo hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta (ei siis ongelman ydin) ja masennuskin on testattu ja juteltu, joten ihan tämä taitaa olla vaan persoonallisuuskysymys. Tarvitsen itselleni paljon älyllisiä haasteita, että pysyn muillakin elämän osa-alueilla vireänä.
Tsemppiä ap!
Voi kun joku viitsisi ryhtyä vaikka keittiöpsykologiksi hetkeksi ja kertoa miten mun pitäisi muuttaa ajattelutapaani ja antaisi neuvoja miten toimia... Tai kyselisi vain ja mä vastailisin ja saisin näin juteltua jollekin. Jonkun "keittiödiagnoosinkin" voisi sitten kertomani perusteella antaa :)
ap
moi,
mulla on lapsi 8,5 kk ja eka 6kk aika selvä synnytyksen jälk. masennus. Sen jälkeen on ollut hirmu ailahtelevaista. Koneelle jää helposti jumittumaan, eikä oikein mitään huvittaisi tehdä. Ja miehet, ne vasta ikäviä onkin! Jotenkin tosi hassua, kun ennen olen ollut ihan tasapainoinen ja nykyään tunteet heittelee hirmuista kyytiä... tuttua?
moi,
mulla on lapsi 8,5 kk ja eka 6kk aika selvä synnytyksen jälk. masennus. Sen jälkeen on ollut hirmu ailahtelevaista. Koneelle jää helposti jumittumaan, eikä oikein mitään huvittaisi tehdä. Ja miehet, ne vasta ikäviä onkin! Jotenkin tosi hassua, kun ennen olen ollut ihan tasapainoinen ja nykyään tunteet heittelee hirmuista kyytiä... tuttua?
Lisäksi kärsin aivan helvetillisistä menkoista,jotka saa mun mieleni järkkymään entistä enemmän, mutta miehen retalehan ei sitä voi ymmärtää ja näin ärsyttää mua vaan lisää, huoh. Se on tää kotonaolo mikä pännii, mä luulen. Siihenkin varmaan sais muutosta,jos tekis kodistaan vähän viihtysämmän... Mutta kun ei vaan jaksahuvitakiinnosta, paljon kivempi on jotenkin tappaa aikaa lapsen kanssa siihen asti,kun mies tulee töistä ja sit lähtee johonkin ajeleen vaikka.
Tuli mieleen,että anoppi joskus puhui mulle tosta kilpirauhasen vajaatoiminnasta,että mun kannattaisi käydä testaamassa... Täytyy käydä.
Ap
Mitä, jos lähtisit aamupäivästä lapsen kanssa ulos? Vaikka puolen tunnin kävely?
Tosiaan, se netti pitää pitää osa päivästä suljettuna. Mä olen välillä tietokone/tv -lakossa, vain tärkeät jutut saa katsoa. Se antaa yllättävän paljon aikaa muuhun. Vaikka lehden lukeminen netissäsurffaiun sijaan on piristävämpää. Ja sit kun on vähän tylsää, niin pyykkejäkin on helpompi laittaa. Sitten välillä psyykkaan itseäni sillä, että mies ilahtuu, kun tulee töistä. Ja yritän myös olla ystävällinen hänelle, välillä siinä onnistuen.
18
Kilpirauhasen vajaatoimintaan kuluu myös hiustenlähtöä tai ainakin hiusten kuivuminen. Muut oireet löydät googlettamalla. Olen kuullut, että joillakin kilpirauhasen vajaatoimintaa on hoidettu masennuksena, koska oireet ovat niin samanlaiset. Kilpirauhaskokeet tulisi kyllä kuulua itsestään selvänä kaikkien lääkärien perusverikoe-settiin, sillä se voi olla hyvin kauan piilevänä.
Toki syitä oloosi voi olla monenlaisia, mutta suosittelen lääkärissä käyntiä ja vähintään perusverikokeitä, että selviää onko ne ok.
Voimia arkeesi!
http://xestia.net/testit/bdi.php