Lue keskustelun säännöt.
Kumpi on oikeassa, minä vai mies? Tien ylityksestä...
17.05.2011 |
Olin eskarilaisen tyttäreni kanssa kävelyllä hiljaisen tien varrella. Ylitin tien suojatien kohdalta, lapsi jäi vähän jälkeen ihmettelemään jotain maassa. Tietä pitkin lipui jo auto, ja tien toiselta puolelta pyysin tyttöä odottamaan. Auto pysähtyi suojatien eteen ja kohteliaasti näytti lapselle merkkiä, että mene vain. Tyttö kieltäytyi menemästä ja huitoi takaisin, että mene sinä vain. Se oli ihan outo tilanne: molemmat huitovat eikä kumpikaan liiku. Sanoin, että "voit tulla, hän antoi merkin", mutta tyttö oli keskittynyt autoon eikä vastannut enkä viitsinyt alkaa huutamaan, etten olisi säikäyttänyt - tyttö olisi sitten "äidin käskystä" saattanut yhtäkkiä ampaista juoksuun luokseni, vaikka olisi juuri hetkeä aiemmin näyttänyt käsimerkkiä autolle, että mene vaan! Tilanne ei olisi varmaan edennyt, ellen olisi kävellyt takaisin suojatietä tien toiselle puolelle, ikään kuin merkiksi autoilijalle "kopista" (ettei tarvitse arvuutella meneekö tyttö kohta kuitenkin, vai ei), kiitin ja jäimme siihen juttelemaan.
Kysyin miksei hän tullut - sanoi, että isänsä on sanonut, että tien yli ei saa mennä jos auto tulee, vaikka se pysähtyisikin suojatien eteen ja antaisi merkkiä, "kun ei niistä kuitenkaan koskaan tiiä" (isän sanat)!
Toisaalta ymmärrän ajatuskuvion; lapsi saattaa tulkita vaikka vain hidastumisen pysähtymiseksi ja liian rohkeasti lähteä ylittämään, siinä tapauksessa mieluummin niin, että auto menee ensin.
Mutta mun mielestä "aja vaan"-huitomisvastuuta ei pitäisi sälyttää lapselle. Jos autoilija antaa selkeän käsimerkin että yli vaan kuten suojatien edessä kuuluukin, niin ei mielestäni lapsi voi siihen vastata että ei kun mene sinä vaan! Tilanne on hetkessä liian epäselvä - kumpikin on antanut nyt toiselle merkin, kummalle se viimeinen päätös tämmöisessä sitten jäisi? Autoilijana, jos lapsi mulle viittilöisi, että mene vaan, niin en varmana uskaltaisi luottaa, että jos nyt sitten kaasutan, niin en olisi odottanut hetkeä liian pitkään, jolloin lapsi olisikin jo muuttanut mieltään ("no ei se mene, minä sitten menen")! Lasten sukkulointi ja järkeily ei kuitenkaan ole ihan niin pätevää, etteikö ihan hyvin se voisi just näin mennä.
Kumpi on oikeassa? Ja onko jotain liikennesääntöä, linkkiä tai jotain, jolla voisi perustella (oikeassa oloani miehelle ;) )?
Lapsella alkaa syksyllä eka luokka ja kesällä harjoitellaan koulumatkaa (yhden tien ylitys), haluan että opetamme molemmat lapsen tismalleen samaan sääntöön ennen yksin kulkemista!
Kommentit (10)
Totta kai lapsi voi ja lapsen pitääkin ylittää tie, jos auto on jo pysähtynyt suojatien eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi on oikeassa? Ja onko jotain liikennesääntöä, linkkiä tai jotain, jolla voisi perustella (oikeassa oloani miehelle ;) )?
tilanteessa kumpikin luopuu oikeuksistaan antamalla selvästi toiselle merkin mennä ensin.
Tilanne on vaikea, laki ei tunne tuota tilannetta.
Lapselle selittäisin että "nyt voit olla varma että sinut on huomattu. Mene reippaasti mutta silti varovasti tein yli".
Tuolta voisin pointtiani tukemaan poimia ainakin "Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä", jota se huitominen on.
Totta kai lapsi voi ja lapsen pitääkin ylittää tie, jos auto on jo pysähtynyt suojatien eteen.
No tell me about it... Mutta miehen mielestä "ei siitä autosta kuitenkaan ikinä tiiä", jos se lähteekin kaasuttamaan kun lapsi on ylittämässä, eli hänen mielestään tien pitäisi kai olla kokonaan autoton!
ap
"turvaamassa lapsen koulutietä" ekoina päivinä. Huomio kiinnittyi yhteen lapseen, joka ei suostunut menemään tien yli, vaikkei autoja näkynyt missään. Ylitti sitten vasta, kun auto tuli ja pysähtyi suojatien eteen.
Vaikka yksi auto pysähtyykin,ei toisesta suunnasta tuleva auto sitten pysähdykään ja ajaa lapsen yli.Juuri todistin tällaista tilannetta pari päivää sitten,minä pysähdyin mutta toinen auto ei.Mielestäni miehesi on oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka yksi auto pysähtyykin,ei toisesta suunnasta tuleva auto sitten pysähdykään ja ajaa lapsen yli.Juuri todistin tällaista tilannetta pari päivää sitten,minä pysähdyin mutta toinen auto ei.Mielestäni miehesi on oikeassa.
Enpä muuten ollut tuollaista tilannetta ajatellut.
On vaikiaa, on! Hirvittää laittaa pikkuinen koulumatkalle...
Siksi on parasta että lapsi menee vasta kun autoja ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten iso on tie, joka pitää ylittää koulumatkalla?
Eli onko vain kaksikaistainen, yksi kaista kumpaankin suuntaan?
Eli lähtekää siitä, että ei kannata odottaa sitä hetkeä, että autoja ei näkyisi lainkaan, koska saattaa joskus kestää tuskastuttavan kauan. Lisäksi jos siinä kestää kauan, niin lapsi saattaa alkaa pelätä myöhästyvänsä koulusta ja näin ollen ylittääkin tien yhtäkkiä juosten.
Eli jos auto pysähtyy, niin lapsi saa ylittää tien. Mutta tässäkin tilanteessa pitää muistaa katsoa tuleeko toisesta suunnasta autoja. Jos ei tule, saa ylittää tien sen enempää viivyttelemäättä. Jos toisesta suunnasta tulee auto, lapsen pitää vielä odottaa hidastaako tai pysähtyykö tämä auto.
Mutta en suosittele opettamaan sitä, että autoja ei saa olla lainkaan.
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/haku.php?we_objectID=3267&p…
http://www.ts.fi/teemat/liikenne/114949.pdf