Mitä mieltä olet "pummiperheistä", joihin tulee lapsia

asia ei kuulu mulle.

Elämää kuitenkin helpottaisi opiskelu ja työpaikka. Eläkööt elämäänsä tukien varassa, ei se kuitenkaan itsetunnolle hyvää tee.

halveksittavina oikeiden nimien ja kuvien kanssa.

2 ekaa lasta oli suunniteltuja, seuraavat vahinkoja. Työelämästä ei ole kokemusta kummallakaan vuotta enempää. Lapset kulkee itekseen ulkona milloin missäkin (likaisissa) vaatteissa. Kouluikäiset ja nuoremmat lapset meuhkaa ulkona vielä klo 23-24 maissakin, ja koululaiset näyttävät myöhästyvän koulusta usein.



Ei kuulu mulle, niin:(

6 lasta. Ollaan tehty töitä kahdessa vuorossa jokaisen lapsen välissä, ja hoidettu lapset kotona, äitiyslomat siis olen ollut kokonaan kotona kotona. Välillä puolitutut ihmiset pähkäilee ääneen että miten me pärjätään kun ei kumpikaan olla töissä :) Siis meitä näkee yhdessä ja erikseen lasten kanssa outoina aikoina pihalla kun teemme vuorotyötä. En tiedä ap:n tuttujen tapauksesta, mutta kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää...

6 lasta. Ollaan tehty töitä kahdessa vuorossa jokaisen lapsen välissä, ja hoidettu lapset kotona, äitiyslomat siis olen ollut kokonaan kotona kotona. Välillä puolitutut ihmiset pähkäilee ääneen että miten me pärjätään kun ei kumpikaan olla töissä :) Siis meitä näkee yhdessä ja erikseen lasten kanssa outoina aikoina pihalla kun teemme vuorotyötä. En tiedä ap:n tuttujen tapauksesta, mutta kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää...

Mutta itse tiedän naapurin asiat "huonoiksi", kun ovat itse kertoneet. Kierrätän niille kaikki lapsiemme vaatteet, ja osan leluista ja muista tarvikkeista. Ovat todella kiitollisia. Isovanhemmat auttavat heitä myös todella paljon. Mutta kasvatuksen puuttmisen en osaa puuttua, ei kuulu mulle?

olikohan numeroni jotain 5 (2 suunniteltua lasta...)

Mieheni käy kyllä töissä, mutta töitä ei ole kamalasti(lähinnä tuuraa muita). Minä työttömyyskierteessä, kukaan ei ottaisi kuin niihin perkeleen palkattomiin harjoitteluihin (näitä tehty jo ihan tarpeeksi eikä niiden avulla työllisty!). Harkitsen vakavissani raskaaksi tulemista uudestaan, ei tästä tule mitään muuten.

mutta monessa perheessä varmaan uusi vauva ratkaisee työ- ja työttömyys ongelman muutamaksi vuodeksi kerrallaan.

Kyse voi olla myös arvovalinnoista, että haluaa panostaa perheeseen ja sen yhteiseen aikaan silloin kun lapset ovat pieniä. Pummiksi luokittelen, jos tosiaan nyhdetään kaikki yhteiskunnan tuet eikä ole minkäänlaista halua mennä töihin eikä suuria säästöjä, joilla tämä kotona olo kustannetaan. Ja sitten jos eletään niin, että lapset tosiaan on vain hyödyke jolla tukia saadaan, eikä panosteta lasten hyvinvointiin (ruoka, vaatetus, harrastukset).



Voihan jollain olla niin suuret säästöt tai vaikka lottovoiton saanut, että on varaa olla menemättä töihin. En siis pelkän lapsiluvun perusteella pidä jotian perhettä "pummiperheenä". JOhtuneeko siitä, etät meilläkin on viisi lasta, mies tosin käy hyväpalkkaisessa työssä...

minä paheksuisin jos lapsia tehdään vaikka niitä ei ole varaa itse elättää. Yhteiskunnan varoilla siis eletään. Antaa myös huonon esimerkin lapsille.

on hyvä jossain ja he ovat hyviä tekemään lapsia, mutta ei työtä.



Jotkut hyvin toimeentulevat lapsettomat voisivat varmasti antaa mitä tahansa, jotta voisivat saada edes yhden lapsen. Lapset ovat sitä todellista rikkautta elämässä.

koulukaverini äiti oli aikamoinen lapsitehtailija. Mies vaihtui lennossa, eleli lopulta yksinhuoltajana muistaakseni kymmenen lapsen (iältään 1-15) kanssa pienessä kolmiossa. Oli kamalaa käydä siellä joskus koulun jälkeen, vaippoja sun muuta pitkin nurkkia ja pöydät täynnä roskia ja ruuanjämiä :( Elelivät koko perhe lapsilisillä ja tuo vanhin (eli kaverini) halusi aina meille yöksi kun ei jaksanut kotona.

Yksi tapaus jota olen seurannut hyvin läheltä ja pitkään: lapset hankittu juuri tuon 3-4 vuoden välein, äiti ollut töissä viimeksi reilu 20 vuotta sitten (ei ole myöskään koulutusta), isä kouluttamaton ja työtön, joskus ollut vähän aikaa jossakin puhelinmyynnissä.



Nyt ovat siis jo yli nelikymppisiä ja nuorin lapsista kouluikäinen. Ovat oikeastaan tehneet ihan taidetta tuosta tuilla elämisestä, mielikuvituksen puutteesta ei ainakaan voi moittia. Huijaavat myös kaikkia ilmaislahjoja ja "jos et ole tyytyväinen, saat rahasi takaisin"-kampanjoita.



Mitä ajattelen? No sitä, että jotenkin todella surullista, että joidenkin elämä menee hukkaan tuolla tavoin. Ei kukaan voi olla pohjimmiltaan onnellinen tuolla tavoin, eikä tuollainen elämä voi olla helppoa. Säälittää myös perheen lapset jotka saavat todella heikon mallin ja lähtökohdat aikuisuuteensa. Vanhin joka on jo parikymppinen ei ole peruskoulun jälkeen käynyt päivääkään koulua eikä tehnyt töitäkään. Työkkärin kurssejakaan ei saa käytyä.

näissä ketjuissa tosi nopeasti huono hygienia ja epäsiisteys? Voihan sitä olla tosi sotkuinen koti vaikka molemmat vanhemmat käy hyväpalkkaisessa työssä ja lapsia vain yksi? Ja toisaalta tunnen myös monia vähävaraisia suuria lapsiperheitä, joissa ihan siistiä. Että ei se siisteys riipu tulotasos

oikeita töitä oikeilla palkoilla ei ole tarjolla vaikka koulutusta löytyisi. Kyseessä on työnantajien ahneus. Tälläinen tilanne valmistaa sitten pummiperheitä ja työttömiä alkoholisteja.



Luultavasti tälläinen perhe on onnellinen vaikkin köyhä. Heillä on aikaa lapsilleen.

Tilanne voisi olla toinen ja melkein muuttui, mutta persuja ei kuunneltu. Ehkä ensikerralla.