Miksi annatte lastenne KIUSATA kavereitaan? Miksi ette PUUTU asiaan?

ne lapset kiusaa kun vanhempia ei kiinnosta. Ovat itse "kiusanneet" lapsia. Sanovat tyhmäksi, kun et sinäkään mitään osaa jne. Mitäs lapsi sitten muuta osaa kun jatkaa tätä eteenpäin. Kiusaavat varsinkin "parempiaan" jolloin ottaa koville kun joku ei olekkaan "tyhmä" ja pystyy asioihin. Itseensä he eivät usko.



On kamalaa seurata meidän pihapiirissä lasta, joka haukkuu kaikkia. Hänen vanhemmat eivät ole ikinä hänene kanssaan ulkona, ei siis varmaan kiinnosta. Hänellä ei tunnu olevan mitään sääntöjä, tekee mitä huvittaa. Lapsi on 5v. Kyllä veikkaan, että tässä on kyllä yksi tuleva koulukiusaaja. Nauraa kaikile päin naamaa, aikuisillekkin. Vaikuttaa pahalta auktoriteettiongelmaiselta. Mutta hänen vanhempansa eivät kyllä muuten ole mitään "hälyttäviä". Ajattelevat varmaan että eihän meidän jenna nyt mitään tee jne.



Säälin lasta.

kun tiedän satavarmasti erään perheen puuttuneet lapsensa kiusaamiseen, mutta tilanne ei ole siitä oleellisesti muuttunut. Eli jos lapsi on jänkki ja "paha" tms ei siinä vanhempien puuttumiset tunnu auttavan.

eivät vielä koulussa ole, mutta olen tätä asiaa miettinyt. Kaikista kauheintahan kiusaaminen on kiusatulle lapselle ja perheelle. Mutta uskoisin, että aika kauheaa sekin on jos juomaa, että oma lapsi on kiusaaja. Esikoinen on rauhallinen ja kiltti. Siltikin hoidossa on selkeästi alkanut tulla tytöille tyypillistä syrjimistä puolin jos toisin. Olen jo jonkin verran tyttöni kanssa asiasta kesksutellut. HÄN ON VASTA NELJÄ ja silti asia on jo ajankohtainen. Kuopus taas vilkas uhmis-poika. Pientä puremista olen huomannut hoidossa olevan, mutta ei kotona. Siinäkin selkeä raja, heti jäähylle jos toista satuttaa. Kiusaamisesta pitää jutella kotona jo ennen koulun alkua ja vaikka ekaluokkalaisten vanhempien ensimmäisessä kokoontumisessa voisi kiusaamisasiasta jutella vakavasti.



mutta ehkä olen vielä naiivi ja kaikki tulee sitten myöhemmin vastaan.

omahyväisiä jne

eli makaavat illat sohvalla, ja lapset heitetään ulos leikkimään jo 3v lähtien keskenään, siellä ne sit pimputtavat toisten ovikelloja, ja haluavat tulla leikkimään,

vanhemmat eivät edes tiedä missä lapset ovat, saati et perään katsoivat

eli tästä se lähtee



mitä isommiksi nuo lapset tulevat, sen kamalimmaksi ne muuttuvat, koska kukaa ei koskaan ole heistä huolehtinu, ohjannut neuvonnut, välittänyt EI EDES OMAT VANHEMMAT

sit purkaavat pahaa oloa muihin lapsiin



tätä kauhulla sivusta seuranneena olen ihmetellyt

Ikävä kyllä sen näkee. V-mäisillä vanhemmilla on näitä v-maisiä lapsia. Siksi tuota kiusaamista ei saa loppumaan. Nää vanhemmat ei välitä, kun itse ovat kiusaajia :(



Mun lapset ovat onneksi todella vahvaluonteisia. En usko, että joutuvat kiusatuiksi. Me ollaan kyllä juteltu siitäkin, että jos jotain kiusataan, niin pitää puolustaa! Näin se kiusaaminen ehkä jää vähemmälle, jos vahvat auttaa.

Yleensä leikit sujuvat kuulemma hyvin, mutta ajoittain tämä kaveri on ilkeä, suorastaan *****mainen. Hän uhkailee, vähättelee, nauraa ilkeästi jne.



Oma lapseni on kiltti ja herkkä ja hänen on ollut vaikea pitää puoliaan. Olen häntä kyllä siihen kovasti rohkaissut, ja ilmeisesti jotain edistystä on tapahtunut.



Mutta tuosta kaverista vielä: tutustuin jokin aika sitten kaverin isään ja samalla hetkellä tajusin, mistä tyttö on tyylinsä oppinut. :(

Meillä eskarityttö kertoi, että yksi tyttö väittää hänen ja kaverinsa kiusaavan. Kysyin suoraan LTO:lta, että mikä on tilanne, kun kuulemma meidän tyttö kaverinsa kanssa kiusaa. LTO sanoi, että ei huolta, tyttö liioittelee, kun muut ei tanssi pillin mukaan. Sitä mietinkin, että miten nuo hiiret voisi kiusata sitä reipasta, suulasta ja erittäin kehittynyttä tyttöä. Enemmänkin ne pelkää sitä ja välttelee, koska toinen on niin voimakas, napakka ja nenäkäs. Eihän nää pärjää sille alkuunsakaan, kun ovat niin lapsellisia. Tilanne lähtee siitä, kun haluaa tulla väkisin leikkimään, seuraavaksi alkaa määräillä ja yleensä lopuksi haluaa kuiskia toisen kanssa tai harrastaa sitä "hajota ja hallitse" -peliä. Nämä on niin lojaaleja toisilleen, ettei halua lähteä sellaiseen toista kohtaan ja sitten alkaa valitus, että kiusataan.



Eli tässä siis näkemys äidiltä, jonka tyttöä eskarikaveri väittää kiusaajaksi. Tämä sama näkemys on myös hoitajilla.

omahyväisiä jne eli makaavat illat sohvalla, ja lapset heitetään ulos leikkimään jo 3v lähtien keskenään

meidänkin 3v lapsi on välillä kavereiden kanssa ulkona keskenään. Hän vaan ei saa poistua meidän ikkunan alta, tai siis meidän omalta pihalta. Minulla on häneen kokoajan näköyhteys, ja yleensä ikkuna auki jotta kuulen heidän leikit.

Joskus vaan hänellä on niin kova into ulos, ja on monesti tilanteita jolloin en itse voi mennä. Esim. kun pienempi sisarus nukkuu sisällä päiväunia, tai minulla on ruoan teko tms. Kerran on karannu viereiseen leikkipuistoon, josta sitten kiikutin suoraan sisälle. En pystyisi antaa noin pienen olla pihalla, katsomatta perään.

Naapurin lapsia ei näytetä katsova. Niin ronskia on monien puhe. Nyt olenkin tehnyt päätöksen, että ilman minua ei pihalle mennä, varsinkin jos kaverit ovat pihalla.

Nyt meni vähän aiheen vierestä :)