Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksei Martina keskittynyt vaan pieneen lapseensa, perheeseensä?

Vierailija
23.01.2011 |


Itse muistan kun lapset oli pieniä elämässä ei ollut muuta ! Kyllä se lapsen eka vuosi menee ainakin vähän niin kuin sumussa siitä onnesta ja kehityksen seuraamisesta ja uusista asioista (varsinkin ekan kanssa)

Ja perheen kanssa tehtiin juttuja yhdessä, oltiin aina melkein yhdessä ja nautittiin siitä perhe-elämästä.

Miten Martinalla on edes ollut aikaa havitella jotain toista miestä tai yleensäkään mielenkiintoa perheen ns. ulkopuolelle, energiaa, jaksamista, motivaatiota, MORAALIA!?



Voi vittu mikä nainen !

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vai tunnetko hänet ihan henkilökohtaisesti?

Vierailija
2/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Itse muistan kun lapset oli pieniä elämässä ei ollut muuta ! Kyllä se lapsen eka vuosi menee ainakin vähän niin kuin sumussa siitä onnesta ja kehityksen seuraamisesta ja uusista asioista (varsinkin ekan kanssa)

Ja perheen kanssa tehtiin juttuja yhdessä, oltiin aina melkein yhdessä ja nautittiin siitä perhe-elämästä.

Miten Martinalla on edes ollut aikaa havitella jotain toista miestä tai yleensäkään mielenkiintoa perheen ns. ulkopuolelle, energiaa, jaksamista, motivaatiota, MORAALIA!?

Voi vittu mikä nainen !


Ehkä se lapsiperhe-elämä ei ollutkaan niin hienoa, kuin Martina sen kuvitteli olevan. Kenties ruusunpunaiset kuvitelmat haihtuivat yhtäkkiä, ja samassa mieskin alkoi näyttää rumalta?

Ketään ei voi tietää , mitä Martinan päässä liikkui tuolla hetkellä, halusikohan hän kenties jotain muuta... Tuon voisi jo pistää jonkin sairauden piikkiin, vai mitä tapahtui, sitä emme tiedä, eikä Martina itse kerro, joten ei kannata arvailla edes. MITÄ JA MIKSI.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse muistan kun lapset oli pieniä elämässä ei ollut muuta ! Kyllä se lapsen eka vuosi menee ainakin vähän niin kuin sumussa siitä onnesta ja kehityksen seuraamisesta ja uusista asioista (varsinkin ekan kanssa) Ja perheen kanssa tehtiin juttuja yhdessä, oltiin aina melkein yhdessä ja nautittiin siitä perhe-elämästä. Miten Martinalla on edes ollut aikaa havitella jotain toista miestä tai yleensäkään mielenkiintoa perheen ns. ulkopuolelle, energiaa, jaksamista, motivaatiota, MORAALIA!? Voi vittu mikä nainen !

Mullakaan ei olisi ollut edes murtosekunnin hetken kiinnostusta kehenkään muuhun mieheen kuin omaani, silloin kun esikoinen oli vauva.

Elämäni täytti vauva, aviomies ja oma koti. En olisi voinut edes kuvitella, että joku muu mies olisi koskenut minuun!

Vierailija
4/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki maailman ihmisethän on keskenään samanlaisia ja pitävät samoista asioista.

Vierailija
5/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se kumma miten jotkut äidit käy töissä!

Vierailija
6/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lähti toisen perään kun synnyttämänsä lapsi oli 1v.



ei ollut elämä kuulemma ihanaa, uuden kanssa kahdestaan kyllä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin se vaan kuule menee..

Vierailija
8/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se kumma miten jotkut äidit käy töissä!


mutta hyvin harva Suomessa käy töissä jo ennen kuin äitiysloma edes loppuu, ja vähemmistössä mutenkin alle 1 v työssäkäyvät äidit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
23.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se kumma miten jotkut äidit käy töissä!


mutta hyvin harva Suomessa käy töissä jo ennen kuin äitiysloma edes loppuu, ja vähemmistössä mutenkin alle 1 v työssäkäyvät äidit.

Todella monien yrittäjien on lähdettävä töihin jo äitiyslomalla, mikäli haluavat että firma pysyy pystyssä.