Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä miksi noita säteilymääriä verrataan esim. röntgensäteilyyn. Eihän
17.03.2011 |
se ole samaa säteilyä. Ei röntgenissä altistuta esim. radiojodille.
Kommentit (3)
Ja tämä johtui nimenomaan radioaktiivisesta jodista. Joditablettien avulla voidaan suojautua.
Väitätkö että röntgenissä altistutaan samalla tavalla radioaktiiviselle jodille?
Ydinvoimalaonnettomuuksien jälkeen nimenomaan tuo jodi on huolenaiheena, röntgenkuvien otossa ei.
Ydinvoimalasta päässyt radioaktiivinen säteily on samantyyppistä ionisoivaa lyhytaaltoista säteilyä kuin röntgensäteilykin. Ionisoiva säteily tarkoittaa säteilyä, joka hajottaa esim. DNA-rihmoja ja siksi aiheuttaa kudosvaurioita ja esim. syöpää. Säteilyn leviämistapa voi olla erilainen: röntgenissä se kohdistuu suoraan kuvattavaan kohteeseen, ydinvoimalassa se kohdistuu reaktorin välittömään läheisyyteen (kuten röntgenkuvauksessakin) mutta lisäksi reaktorista vapautuu radioaktiivisesti säteileviä hiukkasia, jotka voivat kulkea kauemmas lähtöpaikasta ilmavirtojen mukana ja ihan fyysisesti siirtymällä esim. ajoneuvojen renkaissa, ihmisten iholla ja vaatteissa jne. Mutta säteily on siis ihan samaa ja siksi annosta verrataan taustasäteilyn määrään ja esim. juuri röntgenkuvauksista saataviin annoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkään röntgenin jälkeen ei joditabletit auta, mutta yhtä kaikki siinä altistuu säteilylle, joka altistaa mutaatioille, joka altistaa syövälle. On hyvä verrata säteilymääriä ihmisille tuttuihin asioihin, niin saa jonkinlaisen suuruusluokka-käsityksen, mikä on paljon ja mikä haitallista.
Paljonko mietit saamaasi säteilyannosta lentäessäsi lentokekoneessa?
Ydinvoimalasta päässyt radioaktiivinen säteily on samantyyppistä ionisoivaa lyhytaaltoista säteilyä kuin röntgensäteilykin. Ionisoiva säteily tarkoittaa säteilyä, joka hajottaa esim. DNA-rihmoja ja siksi aiheuttaa kudosvaurioita ja esim. syöpää. Säteilyn leviämistapa voi olla erilainen: röntgenissä se kohdistuu suoraan kuvattavaan kohteeseen, ydinvoimalassa se kohdistuu reaktorin välittömään läheisyyteen (kuten röntgenkuvauksessakin) mutta lisäksi reaktorista vapautuu radioaktiivisesti säteileviä hiukkasia, jotka voivat kulkea kauemmas lähtöpaikasta ilmavirtojen mukana ja ihan fyysisesti siirtymällä esim. ajoneuvojen renkaissa, ihmisten iholla ja vaatteissa jne. Mutta säteily on siis ihan samaa ja siksi annosta verrataan taustasäteilyn määrään ja esim. juuri röntgenkuvauksista saataviin annoksiin.