Minusta ei ole tähän

Arki lasten kanssa vain korostaa sitä, että elämässäsi on jotain muuta vialla.

Ja raivoamiseen täytyy hakea apua.. Lapset ei ole valinnut sinua äitiksi,vaan sinä olet valinnut tulla äidiksi!!

tietäisit kuinka moni äiti ajattelee noin... minä jopa poltin itseni loppuun ja se ei ole kivaa... jouduin hetkeksi sairaalaan kun tuntui, että kaikki langat lähtee käsistä. Miehelle yksinkertaisesti enemmän vastuuta! Toisen on jaksettava jos toinen ei tällä hetkellä jaksa. Minä olin myös varma että minusta ei ole enää äidiksi, mutta nyt kun olen saanut aikaa itselleni ja keholleni niin ehkä musta hyvä osapäivä äiti tulee :) eli komennan lasta vain puoli päivää :)



tsemppiä ja jaksamista

talossamme on 5 ihmistä ja vain minä joka yrittää siivota.. noh ei jaksa ni ei jaksa... tosin en enää jaksa ees riidellä asiasta... kämppä saa siis olla pommi. tiskit laitan ku ei oo yhtään puhdasta ja pyykkiä pesen sit ku ei oo puhtaita vaatteita kaapissa... vituttaa tää paska, mut minkäs teet...

Auttaisko se, että lapset olis päiväkodissa ja sinä töissä? Vois helpottaa sun omaa jaksamista... Tiedän kokemuksesta mistä puhun :) Tsemppiä!!

talossamme on 5 ihmistä ja vain minä joka yrittää siivota.. noh ei jaksa ni ei jaksa... tosin en enää jaksa ees riidellä asiasta...

Että kyse ei ole siitä lapsiperheen arjesta tai kodinhoidosta, vaan jostakin isommasta. Meilläkin on viisi henkeä, joista nuorin on parikuinen vauva ja vauvaa lukuunottamatta KAIKKI kantavat kortensa kekoon kodin ylläpidon kanssa. Ruuanlaitto, roskien vienti, siivoaminen, pyykkääminen & puhtaiden viikkaaminen sun muut ovat yhteistä urakkaa, eivät pelkästään minun niskoillani. Samaten miehen kanssa menee hyvin ja vedetään yhtä köyttä.

Kyllä aina välillä vituttaa, jos on sotkuista tai ei millään jaksaisi ottaa omaa vastuuta ruuanlaitosta tms., mutta se nyt on ihan normaalia. Jos joka päivä uupuu kodin ja lastenhoidon alle, miehen naama vain ärsyttää ja kotona on kamala olla, on jotain muutakin vikana kuin se, että perhettä pitää huoltaa.

Minä olen ollut selkeästi aivan liian pitkään kotiäiti ja nykyisin vaan huudan ja raivoan lapsilleni, itken miehelleni ja yritän kerätä voimia itsemurhaan (mutta pelkuri kun olen, tuskin minusta on siihenkään). Mies on aina töissä, lapset (4 kpl) ihan mahdottomia ja minä en vaan jaksa. Mutta mistä ihmeessä sitä apua muka saisi? Meillä ainakin niin hyvä taloudellinen tilanne, että mitään apua ei heltiä mistään (siivooja meillä jo käy, mutta eipä tuo lapsia kasvata) ja suku ja ystävät asuvat kaikki satojen kilometrien päâssä. Maailman huonoin äiti-mitali tänne vaan!!!!

niin rahalla saa apua. Vaikka joku opiskelija tekemään puolipäiväkeikkaa parina päivänä viikossa, sekin autta jo paljon! Sitäpaitti sulla taitaa olla muutakin avun tarvetta, olisiko aihetta käydä lääkärissä?

Minä olen ollut selkeästi aivan liian pitkään kotiäiti ja nykyisin vaan huudan ja raivoan lapsilleni, itken miehelleni ja yritän kerätä voimia itsemurhaan (mutta pelkuri kun olen, tuskin minusta on siihenkään). Mies on aina töissä, lapset (4 kpl) ihan mahdottomia ja minä en vaan jaksa. Mutta mistä ihmeessä sitä apua muka saisi? Meillä ainakin niin hyvä taloudellinen tilanne, että mitään apua ei heltiä mistään (siivooja meillä jo käy, mutta eipä tuo lapsia kasvata) ja suku ja ystävät asuvat kaikki satojen kilometrien päâssä. Maailman huonoin äiti-mitali tänne vaan!!!!

Et ole huono äiti, sinulla on nyt vaikeaa itsesi kanssa. Hae apua. Käy lääkärillä ja kerro ongelmistasi. Sinulla on varmaan masennusta. Vaikka teillä onkin rahaa, voi hyvin olla, että saat silti hoitoapua esim. sosiaalitoimesta. Mielestäni voisit myös itse maksaa siitä. Hanki hyvä hoitaja, jonka tutustutat lapsiin ja vähintään kerran viikossa, ehkäpä jopa useammin, tämä hoitaja hoitaa lapsia 4-6 tuntia, kun sinä panostat itseesi: käyt kampaajalla, jalkahoidossa, jumpassa, shoppailemassa. Olen varma, että kun saat ihan rauhassa panostettua itseesi edes kerran viikossa, jaksat hyvin olla parempi äiti muina päivinä. Silti jos tuntuu raskaalta, voi olla hyvin, että on lääketieteellisempi ongelma. Siksi on hyvä käydä lääkärissä ja saada mahdolliset lääkkeet masennukseen. Ihminen ei harkitse itsemurhaa edes teoreettisella tasolla, jos ei ole vakavia ongelmia. Tsemppiä! Nyt kun näet hiukan vaivaa (lääkäriajan soittaminen, hoitajan hankkiminen vaikkapa MLL:stä tai lähihoitajakoulutuksesta), niin se kannattaa!

Et ole huono äiti, sinulla on nyt vaikeaa itsesi kanssa. Hae apua. Käy lääkärillä ja kerro ongelmistasi. Sinulla on varmaan masennusta. Vaikka teillä onkin rahaa, voi hyvin olla, että saat silti hoitoapua esim. sosiaalitoimesta. Mielestäni voisit myös itse maksaa siitä. Hanki hyvä hoitaja, jonka tutustutat lapsiin ja vähintään kerran viikossa, ehkäpä jopa useammin, tämä hoitaja hoitaa lapsia 4-6 tuntia, kun sinä panostat itseesi: käyt kampaajalla, jalkahoidossa, jumpassa, shoppailemassa. Olen varma, että kun saat ihan rauhassa panostettua itseesi edes kerran viikossa, jaksat hyvin olla parempi äiti muina päivinä. Silti jos tuntuu raskaalta, voi olla hyvin, että on lääketieteellisempi ongelma. Siksi on hyvä käydä lääkärissä ja saada mahdolliset lääkkeet masennukseen. Ihminen ei harkitse itsemurhaa edes teoreettisella tasolla, jos ei ole vakavia ongelmia. Tsemppiä! Nyt kun näet hiukan vaivaa (lääkäriajan soittaminen, hoitajan hankkiminen vaikkapa MLL:stä tai lähihoitajakoulutuksesta), niin se kannattaa!

Olen tuota jo yrittänyt eli meillä kävi jonkin aikaa yksi nuori tyttö aina välillä lapsia hoitamassa, että pääsin nimenomaan kampaajalle, jne., mutta siitä minulle tuli vaan entistä huonompi olo. Ja tietty sain kuulla monelta taholta, että enkö nyt jaksa edes lapsiani itse hoitaa, kun minulla on kuitenkin kaikki niin hyvin. On rahaa, kaunis koti, menestyvä mies, fiksut lapset, jne. Tämä siis vakuutti minut entistä enemmän siitä, että juuri minä olen se huono äiti, kaikki muu on hyvin, vain minä olen tässä kuviossa huono.

Ja mitään masennusläâkkeitä en halua.

Tämä siis vakuutti minut entistä enemmän siitä, että juuri minä olen se huono äiti, kaikki muu on hyvin, vain minä olen tässä kuviossa huono.

Ja mitään masennusläâkkeitä en halua.

Jos olet tuolla asenteella liikkeellä, niin eihän siitä mitään tule. Valinta on sinun: otatko avun vastaan ja huolehdit perheesi asioista + hoidat itsesi kuntoon, vai maadutko kaivamassasi kuopasa.