Asiallista apua! Epäilen anopilla ADHD:ta
Mieheni perhe on jo vuosia kärsinyt äidin kyvyttömyydestä pitää huolta taloudesta, omista asioistaan (ei kykene käyttämään pankkiautomaattia, tietokonetta, teknisiä laitteita, juuri ja juuri saa tekstiviestin kirjoitettua), sekä hänen mielialojen heilahteluista, kyvyttömyydestä kuunnella ja keskittyä yms... Tajusin tänään luettuani adhd:sta, että hänen oireensa viittaavat aika vahvasti tähän tautiin, vaikka tekisi suuntaa antavat testit vähän vähätellenkin.
Vaikeinta tässä on nyt se, että miten saisin kerrottua epäilystäni miehelleni, hänen perheelleen tai suoraan anopille? Anopin kanssa on vähän huonot välit, johtuen pitkälti hänen näistä adhd-ominaisuuksista, en siedä hänen tauotonta puhumistaan, keskustelun keskeyttämistä ja kuuntelemattomuutta. No ei siitä sen enempää. En usko että hän uskoisi minua, koska hänen mielestään hänessä ei ole mitään vikaa (vaikka valittaa työn rankkuudesta, ettei ehdi tehdä päivän aikana kaikkia pakollisia tehtäviä ja nukkuu erittäin epäsäännöllisesti ja liikaa). Miehensä on alistunut huonoon parisuhteeseen, ja on niin älyttömän hyvä tyyppi, etten haluaisi vaikuttaa tunkeilevalta tai muuten höyrähtäneeltä. Miehelleni voin mainita asiasta, mutta en usko että hänkään asialle mitään pystyisi tekemään, ja hän on muutenkin erittäin stressaantunut äidistään ja hänen käyttäytymisestään...
Mikä neuvoksi? Mihin voisin ottaa yhteyttä? Keksittekö keinoa, jolla saisin anopin itse tajuamaan, että hänellä saattaakin olla hoidettavissa oleva sairaus, eikä hänen ehkä enää tarvitsisi kärsiä ruokottomasta kodista ja rankasta työstä?
Kommentit (7)
tutkimuksiin vaan pitäisi hakeutua itse, eli jonkinlainen sairaudentunto pitäisi olla jotta sinne pääsisi
eikä ahdh ole tauti.
Tarkoitin tuolla teknisten laitteiden käyttökyvyttömyydellä sitä, ettei hän kykene keskittymään käyttöohjeisiin, tai siihen, että joku opettaa niiden käyttöä. Pankkiautomaatti on liian nopea hänelle, samoin bensa-automaatit. Kännykän perustoimintoja hän osaa käyttää, mutta jo katsellessaan toisten tietokoneen käyttöä, hän sekoaa heti. Haluaisi kyllä kuulemma oppia käyttämään konetta ja "feisbuukkia" ja sähköpostia (on pyytänyt muita tekemään ne hänelle hänen puolestaan, kukaan ei vain ole tehnyt), mutta tietokoneenkäytön alkeiskurssiltakaan ei päässyt läpi. Näihin ongelmiin saattaa myös syynä olla mahdollinen hoitamaton lukihäiriö, joka tosi monella hänen ikäisellään on (vierasperäiset sanat on ylipääsemättömän vaikeita, ei pysty edes suullisesti toistamaan niitä, vaikka joku ne tavaisi hänelle ääneen).
Ymmärsin että toiminnanohjauksen häiriö ja tarkkaavaisuushäiriö on sama asia, eli ADD. Esim. Wikipediasta löysin tällaisia ominaisuuksia, jotka toiset sopivat täysin häneen, toiset joiltain osin:
* Ei keskity yksityiskohtiin tai tekee tarkkaavaisuusvirheitä läksyissä, töissä tai muissa tehtävissä (Lähinnä kotona yleistä keskittymättömyyttä, en tiedä miten pärjää töissä, muuta kuin sen, ettei ehdi millään tehdä omia töitään annetussa ajassa)
* Ei kykene säilyttämään keskittymiskykyä leikeissä tai tehtävissä (Ei pysty keskittymään esim. valitsemansa tv-ohjelman katsomiseen, vaan jättää kesken kun jotain tapahtuu muualla, ei pysty leikkimään lastenlasten kanssa, vaan yrittää vain saada näiden huomion vaikka lukemalla kirjaa, muttei pysty lukemaan muutamaa lausetta piidemmälle)
* Ei tunnu kuuntelevan puhuteltaessa (Tästä hän on ihan kuuluisa! Jos joku vastaa hänen kysymykseensä esim. "Ei, en tarvitse ulos mennessäni pipoa päähäni ja villasukkia jalkaan, koska menemme vain pikaisesti autolla kotiin, emme pysähdy missään", hän ei käsitä tätä, vaan toistaa kysymystään 4-5 kertaa ja lopulta väkisin tunkee pipon mukaan. Hän myös utelee ihmisten asioita, ja kun vastaa hänelle, hän ei ole ymmärtänyt mitä olet sanonut, vaan puhuu ihan omiaan)
* Ei seuraa ohjeita eikä kykene saattamaan loppuun läksyjä, koulutehtäviä tai töitä työpaikalla (mutta ei vastusta ja ymmärtää ohjeet) (Ymmärtää ohjeet, osaa ehkä ekalla kerralla tehdä oikein, mutta jos joku keskittyminen herpaantuu tai joku muu asia kiinnittää huomion, kaikki unohtuu. Ei pysty tekemään kotona esim. siivousta loppuun, vaan jättää kesken tai tekee huonosti)
* Tehtävien ja toimien organisointi on usein vaikeaa (Hän on kova organisoimaan ja kertomaan miten asiat kuuluu tehdä, mutta kun ne oikeasti pitäisi tehdä, ei siihen kykene, tai siinä ei ole järkeä. Roskien lajittelu on ongelmallista, koska kierrätettävät roskat pitää kerätä niille sopimattomiin astioihin, eikä niitä viedä roskiin, vaan jätetään esim. ulkovarastoon tai pihalle, josta ne joku joskus vie johonkin, ehkä)
* Ei halua aloittaa tehtäviä, jotka vaativat pitkää keskittymiskykyä (Voi halutakin, muttei kykene saattamaan loppuun. On ostanut kymmeniä keriä lankaa, mutta saanut aikaiseksi 5 cm villasukan vartta, leipomus- ja ruuanlaittotarvikkeita on kaapit ja nurkat täynnä, mutta ne mätänevät, koska ostaa kuitenkin aina valmista kaupasta, kun ei pysty leipomaan)
* Usein hukkaa tehtäviin tarvittuja välineitä (leluja, työkaluja, koulukirjoja) (Ei ehkä usein, mutta silloin tällöin, enimmäkseen kukkaron. Silloinkaan ei ymmärrä että kortit pitää sulkea jne, vaan kuvittelee ettei niille tapahdu mitään. Enemmän hän kuitenkin hajottaa tavaroita, kuin hukkaa, ja niistä hajoamisista syyttää sitten muita)
* Häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä (Jatkuvasti, vaikka olisi toisessa päässä taloa, niin hän keskeyttää heti tekemisensä, jos joku puhuu jossain tms.)
* Unohtelee usein päivittäisiä tehtäviä (En tähän osaa sanoa, unohtelee kyllä juttuja, mutta ne eivät ole kovin merkityksellisiä)
Ylivilkkausjuttuja hänellä on myös joitain, esim. jos pitää olla hiljaa paikallaan jossain, saattaa heiluttaa jalkoja tai liikkua levottomasti, ja kiinnittää huomionsa aina muualle kuin siihen mitä pitäisi seurata. On myös lähes koko ajan levoton. On myös vaikeuksia tehdä asioita hiljaa, aina pitää selostaa mitä tekee tai hölöttää muuten vaikka naapureiden asioita, jos joku vaan on kuuloetäisyydellä. Jos joku pyytää olemaan hiljaa, pystyy siihen hetkeksi, mutta sitten oikein näkee kun levottomuus lisääntyy ja hänen tekee mieli puhua, ja sitten se puhetulva taas ryöpsähtää. Yleensäkin hän puhuu paljon, vaikka ketään ei kuuntelisi, puhuu toisten päälle, keskeyttää, vastaa ennen kuin kysymys on kysytty loppuun... Vastaa myös usein itse kysymäänsä kysymykseen, ennen kuin toinen on edes saanut suutaan auki!
Tiedän että näitä on vaikea kuvailla niin että muut ymmärtäisi mistä on kyse, ja helposti varmaan vaikuttaa siltä että hän olisi vain hiukan höppänä :) Mutta ei tää oo enää missään normaalin rajoissa, koska tavallinen ihminen ymmärtäisi käyttäytyvänsä väärin, hän ei. Ikää ei ole kuin vähän päälle 50, eli ei edes ole vanha. Oireet kuitenkin voivat aikuisilla kuulemma pahentua hormonitoiminnan ja vaihdevuosien vaikutuksesta, ja se sopisi ikään aika hyvin.
Kiitos asiallisista vastauksista, ihmettelen kuitenkin vain, eikö täällä ole ketään jolla kokemusta aikuisista adhd- tai add- tms. ihmisistä?
moi
noihan on aina haasteellisia asioita, kun ajattelemme asioita aina niin hienotunteisesti. Pohtia kannattaakin, että saa viestin perille. Minä ottaisin asian puheeksi miehesi ja appiukkosi kanssa positiivisessa ja kannustavassa hengessä, että anopille saataisiin apua. ADHD-aikuisena (epäilen itselläni sitä), ajattelen myös kuitenkin niin, että se jolla oireet ovat, kärsii niistä itsekin ja näkee myös läheistensä kärsivän omasta käsittämättömästä käytöksestä.
Toivottavasti saat pään auki positiivisessa mielessä ja jaksat kohteliaasti ottaa asian esille, vaikka ensin tulisikin vastaan vastustusta, varmasti tulee, sillä torjunta on ensimmäinen reaktio, ja niin kävi myös siskolleni, kun kerroin hänelle omasta epäilystäni.
Aikuisille on hankala kuulemma tehdä diagnoosia, sanoi omalääkärini, odottelen vielä diagnoosiin pääsyä, sillä on mielenkiintoista saada tietää, onko tämä tätä vai mitä, kun tuntuu ettei saa asioita aikaiseksi ja on ainakin kymmenen projektia kesken, työssä ja mökillä...
kallekalamies (se kissankieppihäkkyrä) wippies piste ja suomen tunnus perään
ohjeita ei halua kuunnella. tosin olen melko varma, että ongelma ei ole neurologinen vaan pelkkä asennevika.
Suuri osa vanhemmista ihmisistä on sekaisin kuin seinäkello, ei siinä mitään kirjainyhdistelmiä tarvita.
Tärkein syys diagnoosiin on tukitoimien ja mahdollisesti lääkityksen saaminen. Lääkitys kannattaa aloittaa kuitenkin vasta silloin, kun muilla tukitoimilla ei saada riittävää hyötyä. Jos ihminen ei ole enää koulussa tai työelämässä, on hänen kannaltaan tärkeintä, että arki sujuu. ADD-/ADHD-tyyppiset ongelmat häiritsevät yleensä eniten juuri koulu- ja työelämässä selviytymistä.
En tiedä, onko lääkitystä edes koskaan aloitettu vanhemmalla iällä, ja harvoin kai tutkittukaan, silloin on jo niin monia muitakin asioita otettava huomioon, kuten muiden sairauksien ja lääkitysten vaikutus. Tutkimuksissa olisi myös tärkeää saada tietoa potilaan varhaisvaiheista ja lapsuudesta, mikä on myöhemmällä iällä hankalaa.
Ehkä paras olisi, jos ap voisi jutella anoppinsa kanssa hänen luonteenpiirteistään ja 'käyttäymistavoistaan. Anoppi voisi ymmärtää, että hänellä on vaikeuksia tietyissä tilanteissa ja kuinka ne voisivat sitten sujua paremmin, esim. keskittymällä yhteen asiaan kerralla, vähentämällä taustameteliä tms.
Jos anopin käyttäyminen ja oppimiskyky on merkittävästi muuttunut aikaisemmasta viime vuosien aikana, voisi kyseessä olla myös muistisairaus.
se ettei osaa käyttää teknisiä laitteita ei kuulu mitenkään adhd häiriöön.
Tuolla mun oma 6v. adhd poika on juuri koneella ja keskittyy kirjoittamiseenkin hyvin.
Muu ryhmä häiritsee hänen keskittymistänsä.
Aikuisen adhd tutkimukset tehdään yksityisellä ja ne maksaa. Harvoin kait kunnallinen puoli maksaa näitä tutkimuksia.
Adhd lääkkeet on kalliita ja yli 25v. ei saa kela korvausta.
Musta paras keino hoitaa tätä häiriötä on lääke. Mun poika ei ole ylivilkas, mutta tarkkaamaton.
Nyt kokeiltu 2 päivää lääkettä.