Kyllästynyt!

Monta avioliitto vuotta takana ja suhde vetelee viimeisiään. Mies nalkuttaa ja mollaa jatkuvasti. Juoruaa ja valittaa lasten tekemisistä minulle kokoajan. Kysyinkin mieheltä miksi minulle jälkikäteen valittaa, miksei sano lapsille suoraan kun tilanne on päällä. Katsoo vain vierestä ja kiehuu... Ei kuulemma kuulu hänelle =/ Minä hoidan lapset ja kodin, ainoastaan negatiivista palautetta tulee tuutin täydeltä. Eilen sanoin etten jaksa enää, tämä tilanne alkaa olla henkisesti jo liian raskas. Tästähän mies pillastui ja alkoi lasten edessä tivaamaan, että sano nyt, sano nyt.. erotaan vaan.. Olin aivan hiljaa, koska mielestäni meidän erimielisyyksiä ei tarvitse puida pienten lasten kuullen.

Tunnen syvää vastenmielisyyttä miestä kohtaan, olisi pitänyt erota kun vielä olimme kohtuullisissa väleissä.