Käveleekö 1-luokkalaisesi koskaan kouluun yksin? Entä

Lähdemme yhdessä aamuisin ja kävelemme osan matkaa yhdessä. Lopun matkaa kävelee yksin tai kavereiden kanssa. Koulun jälkeen on iltapäiväkerhossa.

jossain vaiheessa harjoiteltiin kotiin päin kävelyä, mutta sekään ei onnistunut. jää leikkimään, lähtee isomien mukaan tai unohtuu johonkin muualle matkalla. hänellä on jotain toiminnan ohjautuvuuden ongelmaa (add epily, tutkimukset juuri aloitettu), ja siksi ei toivoa että voisi ainakaan toistaiseksi yksin kulkea.

Meillä entisen ekaluokkalaiset jo 5- ja 3-luokkalaiset.



Esikoisen ollessa ekalla saattoi harvoin kävellä koulumatkan yksin, yleensä kaverin kanssa. Matkan käveleminen yksin ei ollut ongelma, olisi tykännytkin kulkea itsekseen. Ennen koulua eikä koulun jälkeen ollut yksin, olin hoitovapaalla. Tokalla luokalla saattoi olla hetken aikaa koulun jälkeen yksin, mutta oli yleensä kavereitten kanssa tai jäi ulos, ei viihtynyt kotona yksin. Kolmannella yksinolo ei sitten sujuikin jo paremmin.



Toisen ollessa ekalla ei olisi suostunut kulkemaan matkoja yksin, eikä vielä toisellakaan luokalla. Kulki kaverin kanssa ja jos kaveri oli kipeä, niin sitten me aikuiset joustettiin töistä tai mummo huolehti tai sopi jonkun toisen kaverin kanssa. Ei myöskään ollut/halunnut olla yksin kotona. Oli kaverinsa kanssa ja kaverin äiti huolehti. Nyt kolmannella voi jo kävellä koulumatkojakin yksin tarvittaessa ja olla kotona jonkun aikaa yksinkin.



Meillä ei siis eka-tokaluokkalaiset ole halunneet olla yksin. Esikoinen viihtyi kyllä ulkona itsekseen, myös ne matkat, mutta ei sisällä. Toinen ei sitten halunnut olla ulkonakaan yksin, saatikka sisällä. Mutta kolmannella luokalla ovat kumpikin reipastuneet noissa asioissa.

tokalla ollessaan ovat saaneet sitten mennä pyörälläkin, ei vielä ekalla. On siis ns. vaarallinen tie.



Mutta yksin ovat olleet alusta asti ja mielellään, 5 h/pv.

Matkaa kouluun n.4km. Aamuisin jompikumpi vanhemmista tai isovanhempi vie, iltapäivällä haetaan iltapäiväkerhosta.



Tämän vuoden puolella on muuten pari kertaa ollut hetken yksin kotona, on nyt ilmaissut halunsa kokeilla. Eli esim. kauppareissun tai pikkuveljen tarhasta hakemisen ajan ollut yksin kotona max. n.1,5h tähän mennessä. Hyvin on mennyt.



Eiköhän pikkuhiljaa pärjäisi pitemmänkin aikaa, mutta toistaiseksi ei ole tarvetta tähän ollut, ja olen sitä mieltä että ekaluokkalainen on kuitenkin aika pieni vielä..ei tarvitsekaan vielä olla niin kovin itsenäinen. Ja luonteestakin paljon kiinni, meillä on välillä vielä kovin pelokas tietyissä asioissa.

En ole ajatellutkaan, että tarvitsisi saattaa? Eskariin saatoin, koska se on pakollista. Koulumatkaa on 1,3 km. Iltapäivällä ei ole yksin, koska olen tällä hetkellä kotiäitinä.

tullut kotiin yksin. Useimmiten kavereiden kanssa kotiin ja aamuisin vanhemmat saattaa. Matkaa on puoltoista kilometriä. Lapsi on tyytyväien järjestelyyn.

Lapsen pitää oppia omatoimisuutta ja saada liikuntaa, mutta 7v ja pimeät talviaamut autojen (ja ties minkä hullujen) keskellä ei ole siihen oikea paikka. Muutenki tuntuu et ihmiset ajattelee liian paljon et kun lapsi menee kouluun, hoitovastuu loppuu siihen ja alkaa joku "pärjäämiskoulu". Tajuamatta et lapsesta pitää huolehtia vielä vuosia ja hän tarvitsee monta tuntia päivässä vielä kokemusta siitä et aikuinen on kiinnostunut ja auttaa ja turvaa. Tottakai varmaan 6v jo selviää vaikka mistä kun on pakko eikä vanhemmilleen osaa edes kertoa jos yksinäisyys ahdistaa tms, mutta se ei ole oikein lasta kohtaan. Vaikka olis kuinka reipas. Ja vanhmpien silmissä lapsi haluaa olla reipas jos vaistoaa et vanhemmat arvostaa vaivatonta ja reipasta lasta.

Koulumatkaa 200 metriä.



Ja minä olen hoitovapaalla kotona eli ei joudu olemaan yksin aamulla eikä iltapäivällä.

400 metriä

Arvioisin, että hän on kävellyt koko ekaluokan aikana kouluun yksin alle 10 kertaa. Kotiin päin hieman useammin. Matkaa 1,6 km suuntaansa.



Olen hoitovapaalla, joten lapsi ei joudu olemaan yksin aamuisin eikä iltapäivisin. Joskus hän tosin nimenomaan haluaa jäädä kotiin kauppareissun tms. ajaksi, minkä toki hänelle suon. :)

kourallisen kertoja, koska naapurin poika samalla luokalla, joten kävelevät yhdessä jos ei jompi kumpi ole kipeenä. Eka viikko saatettiin syksyllä. Kotona on muuten yksin joskus kun meen muiden lasten kanssa kauppaan tms eikä halua lähteä mukaan, noin tunnin verran. Pärjää ihan hyvin, mutta kyllä tykkää enemmän siitä kun on muitakin kotona. Niin minäkin, ikää 34 v.

matkaa 1½ km

Eli että lapsi näyttää pärjäävän, koska hänet pakotetaan siihen. Asiassa voi nimittäin käydä myös päinvastoin: lapsi ei saa tilaisuutta pärjätä, koska vanhemmat eivät anna.



7-vuotias on juuri sopivassa iässä alkaa pikku hiljaa opetella itsenäisyyttä. Sekä pakottamisella että liialla holhoamisella tekee lapselle hallaa.



6

Ekalla viikolla saatettiin, tokasta viikosta lähtien kulki itse. Aamuisin lähtee omia aikojaa, vähän sen jälkeen kun muu perhe on lähtenyt. Jää yleensä syömään aamupalaa, kun me lähdetään. Sitten pukee ja lähtee.



Iltapäivisin on joskus yksin. Pisimmillään on ollut (koulun jälkeen) 4h yksin kotona, omasta halustaan. Ja tykkäsi. Ikävä kyllä joutui pitkään sairastettuaan olemaan 2 kokonaista työpäivääkin yksin kotona. Sekin meni, kun soiteltiin hänelle tunnin välein ja mies kävi lounasaikaan tsekkaamassa.

Ekalla viikolla saatettiin, tokasta viikosta lähtien kulki itse. Aamuisin lähtee omia aikojaa, vähän sen jälkeen kun muu perhe on lähtenyt. Jää yleensä syömään aamupalaa, kun me lähdetään. Sitten pukee ja lähtee.

Iltapäivisin on joskus yksin. Pisimmillään on ollut (koulun jälkeen) 4h yksin kotona, omasta halustaan. Ja tykkäsi. Ikävä kyllä joutui pitkään sairastettuaan olemaan 2 kokonaista työpäivääkin yksin kotona. Sekin meni, kun soiteltiin hänelle tunnin välein ja mies kävi lounasaikaan tsekkaamassa.

Meillä ekaluokkalainen jää mieluummin kotiin yksin kuin lähtee esim. ruokakauppaan tai muille asioille mukaan. Osaa soittaa, jos tulee hätä. Ja sen hädän ei tarvi olla suuren suuri, voi soittaa vähän hupsujakin juttuja. Mutta on sanottu, että AINA saa soittaa äitille/isälle ja jos ei vastata, niin jättää vastaajaan viestin. Ja niitä hassuja viestejä on vastaajassa vähän väliä, soitan sitten hetimiten takaisin. Voi myös laittaa tekstarin, jos olen sanonut olevani esim. palaverissa.

Poika tykkää siis olla itsekseen.

koulumatka 12km

on aamuisin yksin 0-3h riippuen päivästä. Iltapäivällä ip-kerhossa. Ajoittain yksin oloa iltapäivisin 1-2h kun tulee kotiin tekemään läksyjä ehtiäkseen illan harrastukseen.



Lapsi ei koe yksin oloa vaikeaksi tai hankalaksi. Tylsintä on kuulemma kouluun käveleminen, kun matkaa on reilu kilometri.

Pysäkki on 300 m päässä ja sinnekin kulkee yksin.



Kotona on yksin muutamana kertana viikossa, joskus alle tunnin ja joskus melkein 4 tuntia. Viihtyy yksin ihan hyvin, ja pärjää hienosti.