Lue keskustelun säännöt.
Saako lapselta viedä isovanhemmat??
08.03.2011 |
Taas menee hermot kun iskä ja äiti vähän soitteli (siis omat vanhempani)! Siellä on ollu aina alko- ja väkivaltaongelmaa, narsismia, masennusta jnejne. Muutin kotoa heti kun täytin 18 (aikasemmin eivät päästäneet) mutta jos sillon luulin että saan vihdoin rauhan, olin kyllä niin saa**nan väärässä ettei tosikaan!! Tasasesti vähän väliä äiti soittaa että isäs hakkaa tai isä soittaa että äitis ryyppää, molemmat valehtelee silmät suut täyteen omia versioitansa kunnes lopulta saan luurin korvaani kun keroon oman mielipiteeni. Ja aina pitäis auttaa, helv***i, niinku mä en olis jo ehtiny ihan muutamaa kertaa juokseen millon kummankin perässä ja viemässä hoitoon tai tuomassa kotiin. Välillä saan parin kuukauden tauon kun poltan päreeni kunnolla ja taas mulle luvataan että "ei me enää sulle soitella". Ja lopulta kysellään koska tuon vauvaa kylään?!! Niinku veisin sinne ketään alaikäistä! Mitä täytyy ihmisen tehdä että se oikeasti saa oman elämän??
Porukat käyttäytyy aina sillon harvoin kun käydään kylässä, joten oon ajatellu että lapsella on oikeus isovanhempiin, vaikka siä sitten todellisuus olis erilaista kun mitä laps näkee. Onko kukaan katkassu välejä vanhempiina? Osaako lapsi kaivata mummua ja vaaria, onko vaikea selittää miksei siellä käydä vaikka ovat elossa ja samassa kaupungissa? Missä iässä lapsi alkaa kysellä noita? Ei millään jaksais, samaa rumbaa ollu 10 vuotta. Toiset isovanhemmat on tosi ihania, eikö ne vois riittää...
Anteeksi avautuminen, ei vaan jaksa. Taas.
Kommentit (6)
aikalailla heti kun muutin pois kotoa.
Soittelu, haukkuminen yms. menivät sen verran pitkälle että kuppi meni nurin alkumetreillä. Ei ole lapset koskaan ukkiaan nähneet. Tuskinpa tulevat näkemäänkään. Samanlainen juoppo kuin ennenkin, manipuloiva p*skakasa.
Onneksi mieheni vanhemmat ovat ihania :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun pitää määrittää itsellesi ne rajat vanhempiesi suhteen,joista et voi tinkiä. Ja sitten pitää lujasti niistä kiinni.
Eli jos et halua vanhempiesi käyttävän sinua kaatopaikkana (soittelut), sanot vain asiallisesti että "en halua kuulla tätä, hei." Ja luuri kiinni. Ja teet niin joka kerta kun soittelevat kaataakseen ongelmansa sinun niskaasi.
Samoin voit tehdä selväksi, että et pysty hoitamaan heidän ongelmiaan ja hoitoon viemisiä, sinulla on omakin perheesi hoidettavana. Tylyä, mutta muuten kyllä saat hoitaa heitä aina.
Ja vanhempasi voivat tavata lasta vain selvinpäin ja jos käyttäytyvät hyvin.
Ja jos ei toimi, joskus se välien viilentäminen on ainoa keino jotta voit elää omaa elämääsi.
Joskus kyllä käytin tuota, mutta sitten se alkoi pikkuhiljaa lipsua. Välillä ei tiedä kumpi on pahempi, sonnan kuuntelu vai syvä hiljaisuus. Toisinaan, jos menee vaikka kk niin ettei sieltä kuulu, alkaa mieleen hiipiä onko oikeasti jotain isosti pahaa tapahtunut. Ja voi siskot, sieltä kyllä osataan vedota syyllisyyteen: "ethän sä nyt voi noin sanoa äidilles", "no nyt se masentu noin ku sä sanoit niin", "no jos sinä kerran olet niin paljon parempi ihminen niin mikäs siinä"....
Onko kukaan käyttänyt päihde- tai mt-puolen omaisille suunnattuja tukipalveluja? Onko niistä ollut hyötyä?
päihdetyöntekijän kanssa,juoppoja saat hoivata lopun ikääs jos siihen lähdet!he ovat sairaita ja sairastuttavat sinutkin!voimia sulle!t.äiti joka katkaisi välit juoppoon ystävään suojellakseen omaa päätänsä=)
Luepa vähän kirjallisuutta narsistisista vanhemmista.. voit löytää hyviä keinoja pärjätä.
Vanhempasi vetävät tuosta syyllisyysnarusta just niin kauan kuin annat tehdä niin.
Sinulla on oikeus omaan elämääsi, eikä sinun kuulu kantaa vanhempiesikin huolia. Sinä väsyt ja uuvut siihen.
Hyvä että olet havainnut että joku on pielessä; se on eka askel siihen että alat hakemaan apua ja miettimään keinoja voida itse paremmin. Voimia!
Oma äitini samaa sorttia..
että tuli kuppi täyteen. taitaa johtua vauvasta... kiitos teille ja iiii-hanaa naistenpäivää :o)
ap