Lue keskustelun säännöt.
Historian opiskelijoita tai historiaa opiskelleita paikalla?
20.01.2011 |
Tarkoitus olisi hakea tänä keväänä historiaa opiskelemaan, mutta pääsykokeeet vähän mietityttävät. Pääsykoekirjaa ei ole, ja kysymykset perustuvat lukion oppimäärään ja muuhun karttuneeseen historian tietoon. Voivat olla myös aineistokysymyksiä Eli kuinkahan paljon ja mitä kannattaisi lukea lukion oppimäärän lisäksi?
Kommentit (10)
Jos et aio opettajaksi, unohda koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin varmaan lukemalla ja kertaamalla historian lukionkursseja ja lukemalla vaikka esim Etelä-amerikan, Afrikan yms historaiakirjoja ja varaamn myös Suomen historiaan liittyviä. Omasta opiskeluajasta on niin kauan. Mulla oli aika surkeat alkupisteet, pääsin pääsykokeen kautta. Kirjoitin ummet ja lammet ja nähtävästi se riitti. En ole opettaja vaan ihan muulla alalla, historia antaa yleissivistystä.
Niin varmaan lukemalla ja kertaamalla historian lukionkursseja ja lukemalla vaikka esim Etelä-amerikan, Afrikan yms historaiakirjoja ja varaamn myös Suomen historiaan liittyviä. Omasta opiskeluajasta on niin kauan. Mulla oli aika surkeat alkupisteet, pääsin pääsykokeen kautta. Kirjoitin ummet ja lammet ja nähtävästi se riitti. En ole opettaja vaan ihan muulla alalla, historia antaa yleissivistystä.
Yksi väärin valittu ammatti ja ura takana, nyt mahdollisuus uuteen todella itseäni kiinnostavaan alaan. Ja opettajan työ kelpaisi kyllä hyvin.
Tiedätkö, että Suomessa tällä hetkellä jokaiseen historianopettajan virkaan on yli sata hakijaa. Valitse siis ainakin muut opinnot niin, että saat lisävahvuuksia tulevassa työnhaussasi. Pelkällä historialla pääset kortistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietty aikakausi, johon erityisesti kannattaa syventyä? Jos on, niin siinä tapauksessa kannattaa katsoa ainakin nimekkeen tasolla, millaisia tutkimuksia kyseisen laitoksen tutkijat ovat kyseistä aikakautta / teemaa koskien julkaisseet. Kannattaa muutoinkin selvitellä alustavasti, minkälaisia painotuksia oppiaineen viroissa olevilla omissa tutkimuksissaan on. Aluastavasti kannattaa esimerkiksi vilkaista, painottuuko oppiaineessa ja sen opetuksessa enemmän aate- ja kulttuuri- vai esimerkiksi talous- ja sosiaalihistoria. Painotukset vaihtelevat eri yliopistojen historian oppiaineissa todella paljon.
Niin, ja historia-alalta voi kyllä pätevöityä opettajan tai tutkijan ammattien lisäksi esim. museo- tai arkistoaloille. Myös eri tiedotusvälineissä työskentelee melko paljon historiaa opiskelleita. Paljon on kiinni persoonasta ja sopivasta sivuaineyhdistelmästä.
helposti pääsin sisään.
Historiaa opiskelleista voi tulla muitakin kuin opettajia. Sivuaineita kannattaa miettiä, esim. tiedotusoppi, journalistiikka tms. on hyödyllinen.
Suurin osa mun opettajiksi päätyneistä kavereista on käynyt jälkikäteen luonkanopettajaopinnot ja toimii nyt alaluokkien opettajana. Aineenopettajan paikat ovat todella kiven alla. Niin on kyllä kaikki muutkin paikat... Ehkä nykyään kannattaisi opiskella lähihoitajaksi, kavereistani ainoastaan heillä työnsaanti on ollut helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi vaikea päästä sisään, mutta kivaa on:)
jossa oli haastateltu Helsingin yliopistosta historiasta 2000-2006 valmistuneita, ja heidän työtilanne oli ainakin suhteellisen hyvä, kokonaan työttömänä taisi olla alle 10 %. Työttömiä tosiaan on nykyään joka alalla, parhaiten työllistyisi lääkiksestä, hoitajaksi opiskelemalla tai oikiksesta. Poliisikoulustakin saattaa nykyään valmistua työttömäksi, kadettikoulun jälkeen voi joutua lähtemään hevon kuikkaan. Vähän on nykyään varmoja aloja.
ym. yleisteoksia, etsiskele vaikka yliopiston kirjastosta.