29-vuotias lapseton nainen

up

Olen siis otsikon mukaisesti 29-vuotias lapseton parisuhteessa elävä nainen. Olin eilen ulkona syömässä paikassa, jossa oli todella paljon lapsia. Olin todella rasittunut lasten metelöinnistä ja juoksemisesta. Pois päästyäni olinkin todella onnellinen, että minun ei tarvinnut ottaa yhtäkään niistä kiljukauloista mukaani, vaan ne jäivät sinne. Mitä veikkaisitte, voiko minulle kuitenkin jossain vaiheessa iskeä vauvakuume?

sillä ei vauvakuume tarkoita sitä, että pitäisi kaikista maailman vauvoista ja lapsista, vaan että saisi oman. Mua ihan samalla tavalla rasittaa lapset ravintolassa vaikka olisi ne omatkin mukana.

niin saattaa käydä niin, että haluaa tehdä sen kanssa lapsen. Olisko niin ettei sun nykyinen ole se oikea?

Kun se oikea mies osuu kohdalle, niin saattaa käydä niin, että haluaa tehdä sen kanssa lapsen. Olisko niin ettei sun nykyinen ole se oikea?

iskeä mahdollisesti. Oma on eri juttu ja sen voit itse kasvattaa kuriin ja herran nuhteeseen. Tätä kautta ihmeesti voi oppia pitämään muidenkin lapsista tai sitten ei.



terv. nim. ex-lasten vihaaja (joka edelleen vihaa huonosti käyttäytyviä aikuisia, lapsia ja eläimiä)

Vaikka itselläni onkin kaksi lasta ja kolmas varmaan myös jossain vaiheessa. Omat lapset on rakkaita muiden lapsia sietää :)

Alle 30v:nä ajattelin juuri noin kuin sinä ja odottelin myös, että iskeekö se vauvakuume ikinä.

Ei tullut kuumetta. 34v:nä sitten vaan piti päättää, että tehdäänkö niitä lapsia ollenkaan vai ei. Tehtiin 2.

muutenkin

itselläni ikaksi lasta enkä tykkää (=ärsyttää suunnattomasti) jos lapset riehuu ja huutaa, ei väliä onko omia vai vieraita lapsia...Joten reaktiosi lienee normaali.

en tiedä, mutta lapsia voit silti joskus vielä haluta.



P.S. Ei ne toisten (riehuvat) lapset aina jaksa innostaa, vaikka omia lapsia jo olisikin. Itse asiassa muitten lapsien kohellusta taisi jaksaa katsoa jopa paremmin silloin, kun itsellä ei vielä ollut lapsia...

Olen siis otsikon mukaisesti 29-vuotias lapseton parisuhteessa elävä nainen. Olin eilen ulkona syömässä paikassa, jossa oli todella paljon lapsia. Olin todella rasittunut lasten metelöinnistä ja juoksemisesta. Pois päästyäni olinkin todella onnellinen, että minun ei tarvinnut ottaa yhtäkään niistä kiljukauloista mukaani, vaan ne jäivät sinne. Mitä veikkaisitte, voiko minulle kuitenkin jossain vaiheessa iskeä vauvakuume?

Olin iässäsi samanlainen... esikoinen syntyi ollessani 31 ja entinen asenteeni nykyisin nolottaa... Oma lapsi mullistaa maailmankuvan totaalisesti ja pääasiassa positiiviseen suuntaan.

Mulla ainakin vauvakuumeettomuuden syy oli se, että en ollu tavannu sitä oikeaa. Mutta sitten kun tapasin, tiesin, että tämä tyyppi voisi olla potentiaalinen isäkandidaatti. Varsinaista vauvakuumetta mulla ei oo ollu koskaan, 3 lastakin ollaan saatu, kaikki ns. "vahinkoja", mutta ihan miellyttäviä sellaisia. :) Nyt mietitään, pitäiskö tehdä se neljäskin -ihan suunnitellusti. :)Ja jos joku nyt ajaa aisansa tuohon "tekee lapsia"-kohtaan, niin kyllä, meillä ne on ihan tekemällä tehty, laakista.

vauvakuume iskee sinullekin. Harvoin ne muiden lapsoset ketään muuta ihastuttaa niin paljoa kuin niitä omia vanhempiaan.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä ;)

Tulipas tuohon tekstiin monta kertaa tuo "todella"-sana. Oikoluku unohtui. :)



Ap

Olin jopa niin lapsivastainen, etten olisi mennyt syömään paikkaan, jossa tunnetusti käy lapsiperheitä. Hotellitkin valitsin sen mukaan, etteivät vaan olleet lapsiperheiden suosiossa. 36-vuotiaana tapasin nykyisen mieheni ja vuoden yhdessäolon jälkeen päätimme yrittää lasta. Se vain tuntui jotenkin luonnolliselta. Mitään vauvakuumetta en potenut. Nyt meillä on ihana pieni poika, jota rakastan enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Kuitenkaan en ole edelleenkään mitenkään lapsirakas ja vieraat lapset eivät minua kiinnosta. Olosuhteiden pakosta niitä nyt täytyy jonkin verran sietää, ettei lapsestamme tule ihan erakkoa.