Päivän pöhköin kysymys:
vääntäkää fiksummat mulle rautalangasta: miksi liukkaalla kävelemisessä se varovainen hipsuttelu auttaa? Mikä fysikaalinen pointti siinä on kyseessä? Onko se kitka, ja jos niin miksi kitkaa tulee enemmän kun hiipii ja hissuttelee kuin jos astuu reippaasti ja nopeasti.
Kommentit (5)
parit olkapäävammat kaatumisen seurauksena, mun kävely liukkailla on mennyt ihan mummokävelyksi...
ap tajuaa tuon eteenpäin vievän voiman kyllä. (Hieno termi). Siis että JOS kaatuu, niin ei satu niin paljon. Mutta se ei edelleenkään selitä sitä, että jos laskee kinttunsa jäiselle pinnalle, miksi se hitaus siinä merkkaa, ettei liukastu ollenkaan?
kun toisella tassulla varovasti ensin koettaa, niin huomaa jos ollaan liukkailla - eli käpälä alkaa livetä - ja tällöin kun on toinen jalka vielä pitävällä maaperällä, voi vielä etsiä toista vähemmän liukasta etenemisreittiä. Eli ei kaadu hyvässä lykyssä laisinkaan.
niin kerkiää ottamaan tukea toisella jalalla eikä välttämättä kaadu ollenkaan jos toinen luistaa.
ei lennä nutulleen niin vauhdikkaasti kuin reippaalla etenemisellä ja sattuu vähemmän.
Ostin itselleni Icebugit ja nyt taas etenen reippaasti.