Vielä 80-luvun lopussa kotihoidontuki+lapsilisä oli tämän hetken rahaksi muunnettuna noin 1000e/kk

Kun keskiansio oli vuonna 1990 1452euroa, niin tähän voi suhteuttaa niitä kotihoidontukia+lapsilisiä, että montako prosenttia keskituloista ne olivat. Vastaavasti sitten otaa keskiansiot vuodelta 2013 3284euroa ja katsoa paljonko sen vuoden tuet olivat prosentteina.

Lapsilisä 1-lapsi oli 1.7.1975 604 mk/vuosi.On 50,33mk/kk. Euroina 8,4€/kk, vuodessa 100,80 €. 1.3.2011 alkaen lapsilisä on 100,40 €/kk ja on 1204,80 €/vuodessa. Lapsilisät on 35 vuodessa vuositasolla noussut yli 1000 €. Taitaa prosenteissa tehdä n.1195% . Mielestäni kehitys on ollut kuitenkin hyvä. Ennen 1975 lapsilisät maksettiin 3kk välein, joka 3kk oli alle 600 mk.Eli n.33€/kk.

Mutta mitäs jos laskis mitä noi tuet oli 1990-luvun alussa?

Mutta kolmesta lapsesta sain lapsilisiä v. 93 - 95 n. 2200 mk kuussa, kunnes Lipposen eka hallitus hallitus alensi niitä, jolloin lisät oli n. 1900 mk kuussa. 80-luvun lopussa ja vielä 90-luvun alussa ennen Ahon hallitusta sai lapsista verovähennyksiä, mutta lapsilisät oli paljon pienemmät.

Lapsilisä 1-lapsi oli 1.7.1975 604 mk/vuosi.On 50,33mk/kk. Euroina 8,4€/kk, vuodessa 100,80 €.

1.3.2011 alkaen lapsilisä on 100,40 €/kk ja on 1204,80 €/vuodessa.

Lapsilisät on 35 vuodessa vuositasolla noussut yli 1000 €. Taitaa prosenteissa tehdä n.1195% .

Mielestäni kehitys on ollut kuitenkin hyvä.

Ennen 1975 lapsilisät maksettiin 3kk välein, joka 3kk oli alle 600 mk.Eli n.33€/kk.

lapsilisä tuli 4 kertaa vuodessa, ainakin siihen asti kun itse olin sen 17 (v. 89). en tiedä milloin vaihtui kuukausittaiseksi. Jos puhutaan pelkistä summsita, ne pitää siis jakaa kolmella. Summa muuten oli satasia kerralla. Löysin tuollaista faktaa, jonka mukaan 1989 lisä oli n. 2600 mk/VUOSI, siis sen reilu 200 kuussa.: 1)LAPSILISÄT (markkaa vuodessa, vuoden 1963 rahauudistus otettu huomioon) -31.12.1960 jokaisesta 144 1.1.1961-31.3.1962 jokaisesta lapsesta 168 1.4.1962-31.12.1963 ensimmäisestä lapsesta 180, toisesta 204 1.4.1964-30.9.1964 ensimmäisestä 186, toisesta 214 1.10.1964-31.10.1966 ensimmäisestä 186, toisesta 220 1.11.1966-31.12.1967 ensimmäisestä 198, toisesta 234 1.1.1968-30.6.1970 ensimmäisestä 208, toisesta 246 1.7.1970-31.12.1970 ensimmäisestä 228, toisesta 272 1.1.1971-31.12.1971 ensimmäisestä 248, toisesta 296 1.1.1972-31.12.1973 ensimmäisestä 268, toisesta 320 1.1.1974-30.6.1974 ensimmäisestä 328, toisesta 380 1.7.1974-31.12.1974 ensimmäisestä 420, toisesta 488 1.1.1975-30.6.1975 ensimmäisestä 488, toisesta 564 (alle kolmevuotiaille 270 korotusta) 1.7.1975-30.6.1976 ensimmäisestä 604, toisesta 696 1.7.1976-31.12.1976 ensimmäisestä 664, toisesta 764 1.1.1977-30.9.1977 ensimmäisestä 808, toisesta 932 (alle kolmivuotiaille korotusta 328) 1.10.1977-31.3.1978 ensimmäisestä 888, toisesta 1024 1.4.1978-31.3.1979 ensimmäisestä 928, toisesta 1072 1.4.1979-30.9.1979 ensimmäisestä 1020, toisesta 1180 (alle kolmivuotiaista korotusta 480) 1.10.1979-30.9.1980 ensimmäisestä 1124, toisesta 1300 (alle kolmivuotiaista korotusta 528) 1.10.1980-30.6.1981 ensimmäisestä 1300, toisesta 1504 (alle kolmivuotiaista korotusta 632) 1.7.1981-30.9.1982 ensimmäisestä 1432, toisesta 1656 (alle kolmivuotiaasta korotusta 824) 1.10.1982-31.3.1983 ensimmäisestä 1632, toisesta 1888 (alle kolmivuotiaasta korotusta 940) 1.4.1983-30.9.1984 ensimmäisestä 1876, toisesta 2172 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1080) 1.10.1984-30.9.1985 ensimmäisestä 1988, toisesta 2304 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1144) 1.10.1985-30.9.1986 ensimmäisestä 2088, toisesta 2420 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1200) 1.10.1986-30.9.1987 ensimmäisestä 2172, toisesta 2516 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1248) 1.10.1987-30.9.1988 ensimmäisestä 2236, toisesta 2592 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1284) 1.10.1988-30.9.1989 ensimmäisestä 2616, toisesta 3032 Jatkossa lapsilisä määriteltiin kuukausittain 1.10.1989-30.9.1990 ensimmäisestä 255, toisesta 296 1.10.1990-30.9.1991 ensimmäisestä 293, toisesta 340 1.10.1991-31.12.1992 ensimmäisestä 366, toisesta 413 1.1.1993-31.12.1993 ensimmäisestä 366, toisesta 413 (alle kolmivuotiaasta korotusta 107) 1.1.1994-30.6.1995 ensimmäisestä 570, toisesta 720 (yksinhuoltajan lapsesta maksetaan korotusta 200) 1.7.1995-31.12.2001 ensimmäisestä 535, toisesta 657 Vuonna 2002 siirryttiin euroihin 1.1.2002-31.12.2003 ensimmäisestä 90, toisesta 110,50 (yksinhuoltajan lapsesta korotetusta 33,60) 1.1.2004-31.12.2007 ensimmäisestä 100, toisesta 110,50 (yksinhuoltajan lapsesta korotusta 33,60) 1.1.2008- ensimmäisestä 100, toisesta 110,50 (yksinhuoltajan lapsesta korotusta 46,60) Alle kolmivuotiaille ruvettiin maksamaan korotusta vuonna 1973 1.7.1973-30.9.1984 140 1.10.1974-31.12.1974 200 Myöhemmät tämän maksun muutokset näkyvät yllä, kuitenkin niin, että niitä on muuteltu joskus eri tahtiin kuin muita. Sama koskee myös yksinhuoltajille maksettua korotusta. Jos yllä erikseen ei ole mainittu, ovat entiset olleet voimassa. Lähteenä ovat olleet Suomen asetus- ja säädöskokoelmat.

Jos tämä pitää paikkaansa, että lapsilisä oli vuonna 1989 2600 mk, on se rahanarvonlaskurilla käännettynä 650 euroa!!!

t. ap

VUODESSA!!!

Nämä pitkät poissaolot työelämästä johtavat lopulta naisten heikompaan asemaan ja etenemismahdolliisuuksiin työelämässä, tietysti sitä kautta huonompaan toimentuloon.

yhdestä lapsesta.



t. ap

Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Ei riitä valtiolla varat tuollaiseen.

Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Kuinkas paljon luulet byrokratian kasvaneen tuona aikana, tai Päättäjien palkkiot, tai kavereiden konsultti firmojen palkkiot.

Tyyliin veripalvelu, jonka laskun maksaa verta käyttävät sairaalat eli loppupeleissä me.

Rahat riittäisi parempaan hyvin vointiin helposti jos ne jaettaisiin oikein.

Ei riitä valtiolla varat tuollaiseen. Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Kuinkas paljon luulet byrokratian kasvaneen tuona aikana, tai Päättäjien palkkiot, tai kavereiden konsultti firmojen palkkiot. Tyyliin veripalvelu, jonka laskun maksaa verta käyttävät sairaalat eli loppupeleissä me. Rahat riittäisi parempaan hyvin vointiin helposti jos ne jaettaisiin oikein.

Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Ennen riitti tukea vähäosaisia, eikä verot ollu suuremmat.

Kyse on enemmän tahdosta. Eli MIHIN ja MITEN valtio on valmis jakamaan rahaa.

Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Ennen riitti tukea vähäosaisia, eikä verot ollu suuremmat. Kyse on enemmän tahdosta. Eli MIHIN ja MITEN valtio on valmis jakamaan rahaa.

Ja kukaan ei pakota tekemään lapsia yli varojen. Jokainen tietää mikä on kotihoidontuen määrä ja voi laskea riittääkö se elämiseen vai ei.

Ei riitä valtiolla varat tuollaiseen. Vai oletko valmis maksamaan veroja enemmän?

Kuinkas paljon luulet byrokratian kasvaneen tuona aikana, tai Päättäjien palkkiot, tai kavereiden konsultti firmojen palkkiot. Tyyliin veripalvelu, jonka laskun maksaa verta käyttävät sairaalat eli loppupeleissä me. Rahat riittäisi parempaan hyvin vointiin helposti jos ne jaettaisiin oikein.

Kunhan vain lapsiperhe saisi enemmän rahaa?

kuuli lapsilisien tason. Päivitteli vaan, että "tuollaisiahan sai lapsista 80-luvulla. Eikö ne yhtään ole nousseet?" Lapsivähennyshän on sen lisäksi poistettu.



Suomessa virkamiesarmeija vaan kasvaa. Jatkuvasti perustetaan erinäisiä keskuksia, sinne isopalkkaisia virkamiehiä ja ne työllistävät itse itseään. Koko ajan kehitetään kaikkea uutta vanhan päälle ja sitten päivitellään lisääntyneitä töitä. Esimerkiksi joku hallinnonala on itse hoitanut taloushallintonsa yksiköissä. Sitten perustetaan palvelukeskus taloushallintoon. Se ei tarkoita, että muualta vähennettäisiin porukkaa vaan se tulee sen muun päälle.



Lisäksi virkamiesten palkat on valtiolla ainakin karanneet käsistä. Päälle tulee lyhyempi työaika ja pidemmät lomat. Mäkin pitkään luulin, että valtiolla on kapea ja pitkä leipä. Ei, leipä on pitkä ja leveä. Palkka on monesti enemmän kuin yksityinen maksaisi vastaavasta ja samalla tulosvastuuta ei ole eläkevirassa.

Hyvinvointivaltio on valtio, jossa valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja huolenpidon varmistamisessa. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 pykälään.



Pohjoismainen malli tunnetaan myös sosiaalidemokraattisena hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.



Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.



Väitteitä hyvinvointivaltion puolesta:



oikeus elämän perusasioihin on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään tarpeettomasti varojen puutteen takia.



toisten auttaminen on moraalinen velvollisuus useimmissa kulttuureissa; hyväntekeväisyys ja tuki ihmisille, jotka eivät voi auttaa itseään, nähdään laajalti moraalisina valintoina



sama määrä rahaa tuottaa enemmän iloa köyhälle annettuna kuin rikkaalle annettuna; tällöin varallisuuden jako rikkaalta köyhälle lisää yleistä onnellisuutta yhteisössä



järjestelmä pitää yllä yhteiskuntarauhaa ja voi alentaa rikollisuutta, koska ihmisten ei tarvitse ajautua rikollisuuteen pysyäkseen hengissä

ei pelkästään lapsiperheisiin kohdistu nuo leikkaukset. Aika yksisilmäistä on vaatia tukia vain lapsiperheille, rahallista apua tarvitsevia on vanhuksissa ja nuorissa työttömissäkin.

josta nuo summat löysit.

Laitahan ap linkki tuohon tilastoon, josta nuo summat löysit.

Pahoittelut AP:n puolesta, mutta linkkiä tilastoihin tai tutkimukseen ei nyt pystytä laittamaan, koska

a) juttu kuultiin kaverilta, joka on luotettava taho

b) juttu luettiin luotettavasta lehdestä (Seiska)

c) lähde on juuri nyt kateissa

Tukia on muutenkin hemmetin vaikea vertailla ajanjaksojen välillä, koska pitäisi verrata esimerkiksi tietyssä elämäntilanteessa olevien koko tukipakettia, eikä esimerkiksi vain yhtä tietyn nimistä tukea. Nämä muuttuvat vuosikymmenten aikana todella paljon.

Kotihoidontuki:

Vuonna 1980 kotihoidon tuki muutettiin kokeilusta valtakunnalliseksi käytännöksi.

Tukea saivat perheet, joissa oli yksi alle kaksi ja puolivuotias lapsi sekä vähintään kaksi

muuta alle kouluikäistä lasta, joista yksikään ei ollut kunnallisessa päivähoidossa.

Tuki (700 markkaa) maksettiin tasasuuruisena kaikille ehdot täyttäville vanhemmille.

Vuotta myöhemmin tuen kestoa pidennettiin lapsen kolmanteen ikävuoteen asti ja

vuonna 1982 oikeutta tukeen laajennettiin kaksilapsisiin perheisiin. Vuonna 1983

tukea korotettiin 750 markkaan. Kotihoidon tuen saajien määrä moninkertaistui:

kun vuonna 1978 tukea sai 2 387 huoltajaa, vuonna 1983 tuen piirissä olevia huoltajia

oli jo yli 20 000. (Anttonen 1999 [Sakaranaho 1992, 46–74].)



Ja lapsilisät:

LAPSILISÄT SUOMESSA 1974-2008

Euroa/kk/lapsi *

Lapsen järjestysluku perheessä

1. 2. 3. 4. 5.+

1974 5,9 6,9 7,9 10,1 10,1

1975 8,5 9,8 11,4 14,5 14,5

1976 9,3 10,8 12,4 16,0 16,0

1977 12,4 14,3 16,8 21,5 21,5

1978 13,0 15,0 17,5 22,4 22,4

1979 15,8 18,2 21,2 27,1 27,1

1980 18,2 21,1 24,6 31,3 31,3

1981 20,1 23,2 27,0 34,5 34,5

1982 22,9 26,5 30,8 39,3 39,3

1983 26,3 30,4 36,9 48,0 57,8

1984 27,9 32,3 39,1 50,8 61,3

1985 29,3 33,9 41,0 53,4 64,4

1986 30,4 35,3 42,7 55,5 66,9

1987 31,3 36,3 46,9 61,1 73,6

1988 36,7 42,5 54,9 71,4 86,1

1989 42,9 49,8 64,2 83,6 100,7

1990 49,3 57,2 73,8 96,2 129,3

1991 49,3 57,2 73,8 96,2 129,3

1992 61,6 69,5 86,1 108,5 141,6

1993 61,6 69,5 86,1 108,5 141,6

1994 95,9 121,1 153,1 173,2 205,2

1995 95,9 121,1 153,1 173,2 205,2

1996 90,0 110,5 131,0 151,5 172,1

1997 90,0 110,5 131,0 151,5 172,1

1998 90,0 110,5 131,0 151,5 172,1

1999 90,0 110,5 131,0 151,5 172,1

2000 90,0 110,5 131,0 151,5 172,1

2001 90,0 110,5 131,0 151,5 172,1

2002 90 110,5 131 151,5 172

2003 90 110,5 131 151,5 172

2004 100 110,5 131 151,5 172

2005 100 110,5 131 151,5 172

2006 100 110,5 131 151,5 172

2007 100 110,5 131 151,5 172

2008 100 110,5 131 151,5 172