Ennustajalapsi?

auttoi meitä löytämään tämän kodin, missä nyt asumme. Kuvaili etukäteen miltä täällä näyttää.



Muuten en ole huomannut mitään ennustajan lahjoja, mutta ehkä lapsilla on se kuudes aisti :)

Voi olla näin.

Minulla on 8 vuotias lapsi. Hän sanoi mm. uudelle miesystävälleni että millainen mökki hänellä on ja miten kaukana tiestä. Ja kuvaili minkämallinen mökki on.

Ei ole koskaan käynyt siellä, mies ihmetteli asiaa.

No, mun lapsi pienenä ennusti lapsia. Sanoi että yksi sisaryukseni saa lapsia(nyt on yksi) ja sitten sanoi että yksi veljeni ei saa lapsia(ei ole eikä välttämättä tulekaan). Täysin spontaanisti kertoi.

Kukaan ei kysellyt.

Kylläpä helpotti teidän kertomukset. Täytyy jotenkin olla lapsilla vastaanottavaisempi mieli kun pystyvät tuollaiseen. Lapsemme on sellainen herkkävaistoinen muutenkin.



Onko teillä muilla suvussa tuota "lahjaa" vai esiintyykö siitä huolimatta?

Poikani osasi lukea ajatuksia pienempänä (alle kouluikäisenä). Yhä vieläkin 11-vuotiaana, mutta vain harvoin. Joskus ihan pelästyttiin, kun hän vastasi johonkin, mitä joku oli vain ajatellut, tai jatkoi jonkun ajatusta.



Parilla ihmisellä suvussa on ollut ja on "kykyjä"; toinen oli isoisomummo, toinen lähempi sukulainen. Niin, ja vedenkatsojiakin suvusta löytyy. Vai onkohan se ihan "normaali" kyky?



Pojan kyvystä emme ole puhuneet edes sukulaisille, luulisivat hulluiksi...

on suvussa näkijä-ihmisiä.



Niin yksi kerta tuo lapsi toi näytille piirtämänsä kuvan.. tämä uusi mieheni sitten ajatteli kysyä kuvasta... niin lapsi ennätti vastata ennenkuin mies kysyi mitään häneltä. Ällistyi kovasti.

On muitakin tapauksia mutta tässä muutama. Lisäksi hän joskus puhuu "inisevällä" äänellä, ja sanoo mitä ajattelen. Hauskaa!

paskaa! Ei muuta, jatkakaa.

Joo nuo ajatusten lukemiset huomasin ekana hänellä ja aluksi ajattelin niiden olevan vain sattumaa, mutta eipä ollut.



Oletteko kokeilleet voisiko lapsenne valita voittavan arvan arpamyyjältä tai tietäisikö lottonumeroita?



Itse olen kokeillut hänen kanssaan lottoamista netissä, mutta ei ole tiennyt yhtään oikein, joten luovutin.

itse lapsena pystyin "lukemaan" toisten ajatuksia. näin myös selkeitä enneunia joiden tapahtumat toteutuivat.



nykyään en enää kumpaankaan pysty, mikä lienee syynä? olen aina suhtautunut "lahjaani" melko neutraalisti, joskin nyt vanhempana hieman huvittuneesti. oli hauskaa kun tiesi mitä toinen miettii :)



ei tuollaisia asioita pidä pelätä, eikä myöskään pidä yrittää hyötyä siitä millään tavalla.

kuopus tietää asioita etukäteen, pari esimerkkiä;



lapset oli hoidossa sukulaisella ja meninkin muutamaa tuntia aiemmin heitä hakemaan kuin oli sovittu. Kuopus oli yhtäkkiä ilmoittanut että "äiti tuli" ja panellut eteiseen kesken leikin. Sukulainen yritti sanoa ettei äiti tule kuin vasta parin tunnin päästä mutta kuopus oli täysin varma asiasta. Painoinkin ovikelloa hekten kuluttua. Asunnosta ei näe parkkipaikalle tai etupihalle koska ikkunat on päinvastaiseen suuntaan.

Toinen esimerkki oli kun äitini oli käynyt ex-temporena aamulla hommaammassa liput lapsille ja itselleen teatteriin, tuli sitten hakemaan lapsia illemalla ja kuopus kysyi heti mummon päästyä ovesta sisään että "mennäänkö me nyt sinne teatteriin?". Mummo ällistyi tyystin, ssamoin minä, itsekään kun en tiennyt koko asiasta mitään (lapset olivat siis menossa mummolaan kyllä muutoin kylään).

Samanlaisia esimerkkejä riittää, itse kyllä uskon että joillakin ihmisillä on herkempi kyky tietää asioita etukäteen.

No yhden voin kertoa eli odotin pikkusisarusta lapsellemme. Emme olleet kertoneet hänelle aikeista, yrittämisestä tai raskaudesta emmekä myöskään kenellekään muullekaan, koska voisi olla, ettei lasta tulisi tai lapsi kertoisi siitä jollekin, jota emme halunneet. Halusimme kertoa kaikille vasta kun olisin jo niin pitkällä, että varmasti näkyy mahasta.



Annoimme ihmisten ymmärtää, että meillä on vain tämä yksi lapsi ja toista ei tule. Tarkasti siis varoimme puhumasta mitään lapsen kuullen sillä hän käy kiinni jokaiseen äännähdykseemmekin ja kysyy heti, jos ei jotain ymmärrä.



Emme olleet ostaneet uudelle vauvalle vielä mitään tarvikkeita, saatika niitä katselleet kaupoissa. Mitään vihjettä ei siis ollut, en ollut edes neuvola-aikaa varannut. Kukaan lähipiirissämme ei myöskään ollut raskaana tai lapsemme ei ollut osannut vielä ikänsä puolesta kysyä miksi hänellä ei ole sisaruksia.



Eräänä päivänä lapsemme kertoi, että odotan vauvaa ja kertoi lapsen sukupuolen ja ominaisuuden, joka paljastui myöhemmin lääkärien tutkimuksissa! Hän kertoi sen siinä vaiheessa, jolloin emme olleet kertoneet vielä kenellekään eikä vauvamaha näkynyt vielä ollenkaan enkä ollut muutenkaan pahoinvoiva tai muuta vastaavaa.



Tuo oli vain yksi esimerkki, muita löytyy myös.

kyllä uskon että joillain ihmisillä voi olla just jotain ajatustenluku-, kaivon katsomis- tai ennustajan taitoja. Myös siihen uskon että jotkut pystyvät keskustelemaan henkien ja poismenneiden kanssa. Tukekaa lasta ajatuksissaan, älkää siis tuomitko ja sanoko höpöjutuiksi.. Ei tietty tarvi alkaa lietsomaankaan, mutta ne asiat saattavat olla lapselle aivan totta, vaikka muut ei niitä näekään/tiedäkään.

kuopus tietää asioita etukäteen, pari esimerkkiä; lapset oli hoidossa sukulaisella ja meninkin muutamaa tuntia aiemmin heitä hakemaan kuin oli sovittu. Kuopus oli yhtäkkiä ilmoittanut että "äiti tuli" ja panellut eteiseen kesken leikin. Sukulainen yritti sanoa ettei äiti tule kuin vasta parin tunnin päästä mutta kuopus oli täysin varma asiasta. Painoinkin ovikelloa hekten kuluttua. Asunnosta ei näe parkkipaikalle tai etupihalle koska ikkunat on päinvastaiseen suuntaan. Toinen esimerkki oli kun äitini oli käynyt ex-temporena aamulla hommaammassa liput lapsille ja itselleen teatteriin, tuli sitten hakemaan lapsia illemalla ja kuopus kysyi heti mummon päästyä ovesta sisään että "mennäänkö me nyt sinne teatteriin?". Mummo ällistyi tyystin, ssamoin minä, itsekään kun en tiennyt koko asiasta mitään (lapset olivat siis menossa mummolaan kyllä muutoin kylään). Samanlaisia esimerkkejä riittää, itse kyllä uskon että joillakin ihmisillä on herkempi kyky tietää asioita etukäteen.

Keskimmäisen kanssa varsinkin, osasi jo aivan pienenä esim. lopettaa mun perään itkemisen pari minuuttia ennen kuin tulin. Mies sitä vain jossain välissä rupesi ihmettelemään, että riippumatta siitä olinko poissa 5 minuuttia vain 2 tuntia, lapsi lopetti itkunsa AINA pari minuuttia ennen kuin tulin.

Ja näitä että lapsi tietää koska olen tullut kotiin näkemättä ja kuulematta ja tietämättä on jatkuvasti.

Hän on kylä erityisen herkkä minun perääni.

Ihmisellä on vaistoja ja aisteja, joihin kiinni pääseminen on mahdollista, mutta vaatii aikaa ja herkkyyttä. Olen joissain teatterijutuissa näitä harjaannuttanut, esim. että oppii "tietämään" kuka tulee selän taakse seisomaan katsomatta. Tai "osaa" ihmisjoukossa mennä muiden ennalta sopiman ihmisen luokse ilman vihjeitä, muuta kuin se, että toiset ajattelevat kovasti että mene sen luo ja valittu henkilö itse ajattelee, että tule.