Lue keskustelun säännöt.
Huostaanotettujen lasten palauttaminen, pitäisiko niin tapahtua
10.11.2010 |
Mitä mieltä olette?
Olen juorujen kautta kuullut tapauksesta jossa vauva huostaanotettiin äidin synnyn jälkeisestä masennuksesta, ja äiti siihen aikoinaan itse suostui.
Mutta lasta ei palautettukaan ja on jo 6v
Pitäisko sille järjestää kotouttamis ohjelma, vaikka sijaisperhe on hänelle jo oma?
Kommentit (10)
se äiti on saanut vain valvottuja visiittejä, ei ole saanut viedä lasta pois, ja sekin kerran kuukaudessa.
Sijaisperhe KOVIN kiintynyt lapseen, eivät ole saaneet omaa.
Jotenkin kuitenkin tuntuu raukkamaiselta että kotouttamista ei ole onnistuttu tekemään, ja samalla mietityttää miksi se on vielä sijaishoidossa.
Sijaishoito on kallista ja joku sen joutuu maksaa. Jos he olisivat sen adoptoineet niin silloin ei olisi tapaamisia bion kanssa, eikä mitään tukia kunnalta.
Kai edullisin vaihtoehto olisi joko palauttaa tai tehdä tapauksesta pakko adoptio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vain on mahdollista, biovanhemmat saavat lapsen vaikka yökyläänkin. Sijaisvanhemmat eivät tapaamisista päätä, eikä heillä ole oikeutta niitä estää. Eikä sijaisvanhemmat päätä sijoituksen jatkosta, lapsen palautuksesta tai adoptioon antamisestakaan.
Varmasti aikoinaan on ollut perustelut valvotuille tapaamisille, mutta tuskin samat perusteet enää on olemassa, vaan äiti on parantunut masennuksestaan.
Ilmeisesti se taho, joka tässä jarruttaa on sijaisperhe. he eivät halua luopua lapsesta, jonka kokevat omaksi.
Toinen taho on sossut, jotka eivät halua muuttaa olemassa olevaa käytäntöä, koska se vaatisi sijaisvanhempien kanssa kovaa taivuttelua.
Jos sijaivanhemmat ja sossut haluavat, tilanteet voisi tehdä niin, että lapsi pääsisi valvomattomalle päivätapaamiselle muutaman kerran ja siitä sitten viikonlooputapaamisille. Eli vaikka se tilanne jatkuisi, lapsi ja äiti voisvat tavata toisiaan viikonloppuisin vrt. etävanhemmuus.
Laitetaanhan sijoituslapsia kotilomille, vaikka vanhemat ovat alkoholisteja!! Ja tässä on kuitenkin kyse masennuksesta, joka on parantunut ja hoidettu.
Äidin kannattaisi vaatia tapaamisten muuttamista voimakkaasti ja tarvittaessa viedä asia eteenpäin ylemmille tahoille.
Kyse on lapsen parhaasta, ei äidin. Siksi sijaisperhe on yleensä se parempi vaihtoehto, eikä lasta pitäisi sieltä koskaan viedä. Äidille ei minusta tarvitse antaa edes tapaamisoikeutta.
Eri asia ovat yhdessä viranomaisten kanssa tehdyt nuorten huostaanotot, joissa alusta alkaen tiedetään, että kyse on tilapäisestä ratkaisusta.
Ei synnyttäminen tee äitiä. Suurin osa sijaisperheestä kotiinsa palautetuista yli 5 vuotta turvassa olleista lapsista kärsii mielenterveysongelmista siksi, että heidät pakotetaan elämään biologisen vanhemman kanssa, vaikka tästä ei ole äidiksi/isäksi.
mielestäsi lapsen etu, että vauvasta asti perheessä ollut lapsi erotetaan perheestään ja annetaan jollekin hänelle tuntemattomalle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 vuotta sijaisperheessä elänyt, huostaanotettu lapsi palautettiin reilu 10 vuotiaana äidilleen. Aloite tuli sijaisperheeltä, kaikki oli mennyt hyvin, mutta halusivat lakata olemasta sijaisperhe...Että näinkin voi käydä. Vanhemmalla oli asiat kunnossa, muttei ollut edes uskaltanut toivoa lapsen saamista takaisin, ja yhtäkkiä sossusta soitetaan, että saat sen takaisin jos haluat...Hyvin on mennyt, ei mitään ongelmia, lapsi on jo aikuinen. Että se siitä, että palauttamista ei tapahdu tai että sijaisperhe on se pyyteetön, paras paikka (kun voivat vaan ilmoittaa että nyt muutamme elämäntilannetta), tai että pitkänkin ajan jälkeen se on lapselle haitaksi. Ei ainakaan tässä tapauksessa ollut.
ei asiat oo mustavalkoisia, varsinkaan huostaanottoasiat. toki yleensä lapselle paras oll kotonaan, mutta joskus väliaikainen huostaanotto tarpeen toisinaan taas kokonaan huostaanotettava. joskus lopullinen huostaanottokin voi osoittautua myöhemmin huonommaksi vaihtoehdoksi.
lapsella on oikeus omiin vanhempiinsa ja hänen tulisi saada ainakin tavata heitä mikäli mahdollista. toki jos lapselle haitaksi, niin sitten ei.
lasten parasta aina ajateltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen varastaminen vanhemmiltaan on tehty lailliseksi.
Sijaishoito on kallista ja joku sen joutuu maksaa. Jos he olisivat sen adoptoineet niin silloin ei olisi tapaamisia bion kanssa, eikä mitään tukia kunnalta. Kai edullisin vaihtoehto olisi joko palauttaa tai tehdä tapauksesta pakko adoptio.
Rahanko säästäminen tässä nyt on olennaisinta?
Lapsi on kavanut aivan toisten ihmisten kanssa kun biologisen äitinsä. Lapsi tuskin tuntee häntä. Sidettä todennäköisesti vahvistetaan viikonloppuvirailuin ja lomilla, mutta lapsen koti ja paikka on sijaisvanhemmilla.