Miten saada mies tekemään kotitöitä?

mieltä, että kotiäiti hoitaa kotihommat. mies mieluumin lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin.

palkkaa vaikka osuuskunnan kautta joku mies tekemään ne hommat, joita et osaa eikä miehesi halua. Muutaman tunnin työ ei hirveitä maksa.



Itse en usko, että miehesi tuosta ihmeemmin muuttuu, sorry.

Meillä mies tekee vaativampaa työtä ja pidempää päivää, ja silti ilmoitti juuri että tänään imuroi ja luuttuaa. Minulle jää siten tiskaus ja ruoanlaitto. Ei tarvinnut pyytää, käskeä tai lahjoa.

mieltä, että kotiäiti hoitaa kotihommat. mies mieluumin lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin.

Nyt teet selväksi miehelle, miten tilanne sinua ahdistaa ja harmittaa! Et pakoile riitaa ja konfliktia, vaan teet omat tarpeesi selviksi miehelle. Ei koti ole mikään hotelli, mies käyttäytyy epäkunnioittavasti sinua kohtaan.

Sinun on nyt vaan napsautettava se tietokone pois päältä, jos ei mies muuten kuuntele ja tehtävä oma kantasi selväksi. Kiltteudellä ja toisen jatkuvalla miellyttämisellä ei koskaan ole ollut mitenkään ruusuiset seuraukset parisuhteessa. Mieti, millaisen avioelämän mallin lapsesi saavat: nahjusisä ja marttyyriäiti, joka ei kunnioita omia tarpeitaan ollenkaan.

napsauttaa sitä konetta pois päältä. Mies osaa olla pelottava suuttuessaan. Ja suuttuu ( ei tosin pelottavasti silloin), jos jo ehdotan että keskusteltaisiin asiasta. Suutuessaan alkaa mykkäkoulun, eikä tee yhtään mitään. Jos jatkan puhumista, lähtee ovet paukkuen, ja seuraavat pari päivää on ihan pilalla. Tuokin on mielestäni ihan älytöntä. Itse en lapsuudenkodissani ole tuollaista mallia saanut, en tiedä, miten miehen lapsuudenkodissa on saatu "miesten hommat" tehtyä. Kaiken muun heillä ainakin on tehnyt äiti isän tehdessä paljon palkkatöitä.



On tässä ollut paljon nieltävää, omassa lapsuudenkodissanikaan ei isä juuri kotihommia tehnyt, paitsi sitten kun äiti käski. Ja osasi kyllä halutessaa käskeä ja saada tekemään. Eihän tuokaan todella mikään ihanneasetelma ollut. Se tosiaan mietityttää, miten omat lapset tästä mallin ottavat. Lapsilla teetän kyllä kotitöitä, koska en millään ehdi yksin siivota kaikkia sotkuja. Mutta älyttömältähän minustakin tämä asetelma tuntuu, yhdessä ollaan lapset tehty ja yhdessä kotia asutaan ja sotketaan.



ap

Toivoin, että se olisi ollut olosuhteisiin liittyvää, mutta pahenemaan päin sen sijaan on. Onhan tuossa miehessä toki hyvätkin puolensa, ei asioita voi katsoa vain yhdellä silmällä. Tämä asia vaan tällä hetkellä harmittaa. Ja olen toki yrittänyt aiemmin puhua monesti miehen kanssa asiasta. Ajattelin, että josko löytyisi jotain uutta näkökulmaa asiaan.



ap

sähköpostia. Lukee sen varmaan, kun koneella muutenkin istuu. Katso miten siihen reagoi, jos ei kasvotusten keskustelemaan suostu

Seuraavalla kerralla kun miehellä on vähän pidempi loma, lähde muutamaksi päiväksi johonkin reissuun, ja jätä mies hoitamaan lapsia ja kotia. Kysyppä sitten, kuinka paljon kiinnostaa/jaksaa tehdä iltakin niitä kotitöitä?



Meillä vaikutti miehen kotityöintoon myös se, kun en itse tehnyt niitä! Siis kun olin raskaana ja kävin töissä, töiden jälkeen menin usein heti päiväunille ja nukuinkin aamuun asti, niin tainnuttavaa se väsymys oli. Ja jonkunhan on pakko ainakin pakolliset kotihommat tehdä.

että miehen töistä tultua kotityöt on puoliksi, eli kotona oleva todella tekee enempi, koska mies on päivät töissä. Jäljelle jääneet jaetaan puoliksi, jotta molemmilla on tasavertaisesti "luppoaikaa" jos sitä siksi voi kutsua.



Minä sanoisin miehelle, että tee loppupäivän hommista puolet tai tee kaikki. sellaista vaihtoehtoa ei ole ettei niitä tarvitsisi tehdä. jos on, niin minä käytän mieluiten sen option.

Tilanne on epäreilu ja mies saa suuttua ihan rauhassa, se ei ole sinun ongelmasi, eikä miehen suuttumuksen tunteet sinun vastuullasi. Anna miehen pitää mykkäkouluaan ihan rauhassa, se ei ole sinun ongelmasi. Mies tietysti luottaa siihen, että sinä kuitenkin annat periksi. Mies hallitsee sinua.



Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa:



1. Jatkat samalla linjalla kuin nyt.



2. Muutat omaa käytöstäsi ja suhtautumistasi tilanteeseen. Mies ei itsestään muutu yhtään mihinkään. Vain sinä voit muuttaa tilannetta.



Kissa pöydälle tai kärsit, kuten ennenkin.



Jos mies alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti sinun vaatiessasi normaalia työnjakoa ja parisuhdetta, häivy taakksesi katsomatta ja vauhdilla.

Arvelen vaan, että se hukkuisi työpostien joukkoon, eikä mies ehtisi/viitsisi lukea paria ensimmäistä riviä enempää, vaan keskittyisi niihin mielestään oikeasti tärkeisiin posteihin.



Kyllä mies tietää, millaista kotihommien tekeminen on, ainakin osin. Raskausaikana en pystynyt tekemään, kun olin paljon ihan vuodelevossa. Mutta sitten teki vaan ne mitä oli ihan pakko ja kaikki muut kertyi. En uskalla tarkoituksella kokeilla tilannetta, jossa jättäisin miehen selviämään lapsista ja kotitöistä, koska takaisin tullessa olisi niin hirveästi hommaa. Nytkin juuri ja juuri selviän, ihan kaikkea en saa tehtyä. Harmittaa kun on sotkuista eikä ole aikaa pihahommille enää.



11 kanssa olen samaa mieltä. Näin sen minun mielestäni kohtuuden mukaan pitäsi mennä. En ymmärrä, miksi ei miehen mielestä? Muuten on kuitenkin niin reilu ja tasavertainen aina kaikessa, esim. lasten välillä. Ja muutenkin olen sitä mieltä, että hommat tehdään ensin ja sitten löffätään jos ehditään. Miehen mielestä ensin löffätään ja sitten tehdään hommia jos jaksaa/sattuu huvittamaan eli ei juuri koskaan.

oli samanlainen lapatossu äidilleni, edes hehkua ei saanut vaihdettua.



Sitten äiti kuoli, otti uuden naisen ja kas.. tekee kaikki kotityöt vessan pesusta ruokaan.



En tiedä mistä tämä johtuu, mutta ois voinut äitiäkin ajatella joskus..

Ihanaa, että joku on tuota mieltä! Musta aina tuntuu, että miehenkin tunteet ovat minun vastuullani, ja lasten myös.



Mutta entä sitten, kun muutan omaa käytöstäni ja suhtautumistani? Mahtaako se vaikuttaa mieheen? Niin monta kertaa olen yrittänyt asiasta hänelle puhua, välillä rakentavasti, välillä syytellen, eikä mikään ole muuttunut. Miten minun pitäisi omaa käytöstäni muuttaa?



Ikinä en jäisi väkivaltaiseen parisuhteeseen. Joskus suutuksissaan mies paiskoi tavaroita. Silloin sanoin, että tuon on loputtava. Ja kyllä se sitten loppuikin. Muuten on tosiaan hyvä mies, vaikka ei huomiotaan minulle, lapsille tai kodille liiemmin jakelekaan. Ja jostain syystä tuntee jo nyt, että ei osaa elää kodissamme niin, että minä hänen tapansa hyväksyisin. Tuntee siis, että häntä kuristetaan ahtaalle. Apua, en minä sellaista tunnetta kenellekään halua, mutta ei tämäkään reilua ole. Miehellä on ollut vakava masennus, ja ehkä siksikin on vaikeaa nostaa esille sitä, että vaatisin häneltä asioita.



ap

Eli lopeta miehen passaaminen. Älä pese pyykkejään, älä vaihda lakanoita, älä tee ruokaa, älä vaadi mitään. Opettele elämään kuin miestä ei olisi eli käykää lasten kanssa kyläilemässä, kirjastossa tms. ilman miestä, koska jos hän ei halua olla osa perhettä niin miksi odottaa, että muuttuisi? Jos mies kyselee puhtaita vaatteita tms. niin vastaat hämmästyneenä, että voi pahus, unohdin, oli niin paljon tätä muuta puuhaa, joskus toiste sitten.



Hanki aviomiespalvelusta mies tekemään ne työt, joita mies ei viitsi tehdä - mielellään siihen aikaan, että mies on kotona. Ihan iloisesti puolisollesi voit todeta, että ratkaisit vihdoinkin tavaraongelman, tämä N.N.tuli avuksi. Harva mies pystyy sivusta katsomaan, kun vieras mies auttaa onnellisena häärivää vaimoa.



Ja kaikki tämä tekemättä mitään numeroa siitä, että mies ei osallistu. Ei moittimista, ei nalkutusta, ai valittamista vaan kerran toisensa jälkeen yhtä vakava otsanrypistys ja ihmettely, että miten tuo asia minulta meni ohi.



Mies ilman puhdasta paitaa voi olla vihainen, mutta voiko sitä suuttua vaimolle, jolla on liian paljon muistettavaa? Ja jos mies latoo paitansa pesukoneen päälle vaan ei koneeseen, niin siirrä paidat sivuun ja sano, että et voinut laittaa niitä samaan koneeseen kuravaatteiden kanssa tms. Ja se paitapino voi taas unohtua...

Eli lopeta miehen passaaminen. Älä pese pyykkejään, älä vaihda lakanoita, älä tee ruokaa, älä vaadi mitään. Opettele elämään kuin miestä ei olisi eli käykää lasten kanssa kyläilemässä, kirjastossa tms. ilman miestä, koska jos hän ei halua olla osa perhettä niin miksi odottaa, että muuttuisi? Jos mies kyselee puhtaita vaatteita tms. niin vastaat hämmästyneenä, että voi pahus, unohdin, oli niin paljon tätä muuta puuhaa, joskus toiste sitten.



Hanki aviomiespalvelusta mies tekemään ne työt, joita mies ei viitsi tehdä - mielellään siihen aikaan, että mies on kotona. Ihan iloisesti puolisollesi voit todeta, että ratkaisit vihdoinkin tavaraongelman, tämä N.N.tuli avuksi. Harva mies pystyy sivusta katsomaan, kun vieras mies auttaa onnellisena häärivää vaimoa.



Ja kaikki tämä tekemättä mitään numeroa siitä, että mies ei osallistu. Ei moittimista, ei nalkutusta, ai valittamista vaan kerran toisensa jälkeen yhtä vakava otsanrypistys ja ihmettely, että miten tuo asia minulta meni ohi.



Mies ilman puhdasta paitaa voi olla vihainen, mutta voiko sitä suuttua vaimolle, jolla on liian paljon muistettavaa? Ja jos mies latoo paitansa pesukoneen päälle vaan ei koneeseen, niin siirrä paidat sivuun ja sano, että et voinut laittaa niitä samaan koneeseen kuravaatteiden kanssa tms. Ja se paitapino voi taas unohtua...

Lakanat on pakko vaihtaa, kun samassa sängyssä nukutaan :P. Ja pyykit kertyy makuuhuoneeseen, enkä oikein siedä siellä likapyykkikasaa. Muuten hauska idea. Vähän pelottaa palkata aviomiespalvelusta joku tekemään hommia, kun yhteiseltä tililtä kaikki maksut hoidellaan, minulla kun ei ole omia tuloja muuta kuin se rippu, jonka yritys tuottaa. Olen kyllä tosiaan harkinnut palkkaavani jonkun tekemään niitä "miesten hommia". Toisaalta osa hommista on sellaista, joka miehen itsensä pitäisi tehdä, kuten järjestää romujaan ja päättää, pitääkö vai heittääkö pois. Mutta ratkaisisihan tuo kuitenkin suuren osan töitä.



ap