Lue keskustelun säännöt.
Lapsi jännittäää tulevia luistelukisoja liikaa ja on varma, että epäonnistuu...kuinka rohkaista?
09.11.2010 |
Lapsi on teini-ikäinen ja harrstaa lajia täysin omassta halusta. Rakastaa lajia ja käy innolla harkoissa. Nyt tulevat kilpailut jännittää niin, että pelkää ihan hyytyvänsä jäälle eikä osaa siellä mitään. Tänään oli kisaa vastaava harjoitus ja epäonnistui sellaisissa jutuissa, jotka normaalisti osaa. Pelko kisoja kohtaan lisääntyi. Miettii nyt, että pitäisikö koko laji lopettaa? Ennen ei pelko ole ollut näin suuri vaan mielestäni normaali kisajännitys. Nyt luistelee vaativammassa sarjassa. Jos tosiaan ei tykkäisi lajista, niin tietenkin voi lopettaa jos haluaa, mutta mielstäni tässä pitää voittaa nyt itsensä. Olen kertonut kuinka arvokas hän omana itsenään. Ei haittaa vaikka ryömisi jäällä, niin olemme hänestä ylpeitä ja kovasti häntä rakastetaan. Antakaa vinkkejä ja kertokaa kokemuksia kuinjka toimia...
Kommentit (11)
johan se luistelis päin seiniä siellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen auttaa aika. Mulle oli kasi luokka yhtä jännitystä. "en enää uskalla viitata" -oli ajatuksena. Sit oli jo ysillä helpompaa.
ettei epäonnistuminenkaan ole maailmanloppu. Vähän liian tosissaan taitaa nyt harrastaa :(
ja sallittua. Eka vuosi nyt ainakin on ihan harjoittelua, ilman hirveitä paineita.
Epäonnistuminen on melkein todennäköisempää, kuin huippusuoritus.
Lapselle luistelu on henkisesti enemmän kuin pelkkä harrastus, vaikka aina on puhuttu, että vain harrastuksesta on kyse. Koulussa menestyy loistavasti ja kavereita on, mutta tuo luistelu on niin tärkeää. Paljn kavereita on siellä myös. ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kilpailu paikoista on myös kova ja epäoonistumista pelkää joukkueen puolesta
Itse juttelisin siitä että jännitys on normaalia ja jopa hyväksi suorituksen kannalta (keskittyy suoritukseen). Samoin keskustelisin miten hän luulee jännittääkö muita. Se että tiedostaa muitakin jännittävän voisi tuoda perspektiiviä tuohon jännitykseen.
Se mikä voisi auttaa on perinteinen mielikuvaharjoittelu. Jos alkaa jännittää ja miettii kisoja, niin suorittaa sarjan mielessään. Miettii jokaisen kohdan läpi ja näkee ajatuksissaan suorittavan kaiken hyvin.
Eli jännitystä ei tarkoitus poistaa, vaan koordinoida. Sen kanssa olisi hyvä oppia myös elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mennä tänne lukemaan aforismeja itsekseen ja ihan omalla ajalla:
http://personal.inet.fi/koti/vexom/hyve.htm
Saattaisi toimia jonkinmoisena henkisenä suunnannäyttäjänä ja rohkaisijana.
Hakekaa kirjastosta cd/kasetti, jossa on rentoutus kokonaisuudessaan: tunnet kuinka jalkasi ovat painavat jne. Kun rentouden tunne on koko kropassa, opeta hänet kuvittelemaan itsensä jäälle ja käymään esim. ohjelman mielessään läpi. Kuvittelemaan miten hyvin hän sen osaa ja missä erityisesti on hyvä jne..
Mielikuvilla on suuri merkitys suoritustilanteessa.
Positiivisuutta peliin. Ja eihän se maailma siihen kaadu, yhteen epäonnistumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo aforismitkin on aivan ihania- Näytän ne hänelle. Huolestuttaa kyllä kovassti, kun ottaa harrastuksen noin vakavasti. Ei se ehkä ole enää pelkkä harrastus, kun on kilpaurheilusta kyse. Osa syynä on varmaan se, että kisoista on puhuttu niin pitkään ja siihen valmistaudutta, mikä lisää painetta. Harmittaa silti, kun ei hänen todellakaan tarvitsisi ottaa siitä paineita. Tuon takia ei lajia viitsisi lopettaakkaan, koska harrastus on muuten tärkeä. On siellä hyvässä seurassa ja saa liikuntaa. Toki vapaa-aikaa ei juurikaan jää, mutta kun koulumenestys on siitä huolimatta loistava, niin hyviä asioita on paljon enemmän. Yritän illalla käydä hänen kanssaan noita mielikuvajuttuja läpi. Tyttö on äärimmäisen tunnollinen ja vastuullinen, mikä varmaan lisää tuota jännitystä. Muutoin ei ole kova jännittäjä. Koulussa kokeita ei pahemmin jännitä. Luottaa itseensä ja illalla menee nukkumaan ihan rauhassa, koska osaa kokeen asiat mielestään ihan hyvin. Ei ajattele kokeista, että pakko saada kymppi, vaikka usein saakin. Numerona on usein ysiin pettynyt, mutta ei stressaa siitä. Itse stressasin koulussa kokeita ennen ja jälkeen, joten olen tosi tyytyväinen tytön itsevarmuudesta. Hyväksyy silti itselleen epäonnistumisenkin ja ajattelee, että seuraavalla kerralla sitten paremmin. Ilsellä on kyllä niin paha olla, kun toinen on ihan kauhuissaan kisoista. Epäonnea tuo myös flunssa, joka vuoksi oli pois harkoista juuri ennen kisaharkkaa ja tiettu kuukautiset alkoi eilen. Voi olla, että noi PMS-oireet eilen pahensi tilannetta tai ehkä syy on kokonaan kuukautisissa? Nyt tuokin tuli vasta mieleeni. Ompas hyvä, kun kirjoittaa, niin ajatukset selkiytyy...Kiitos vielä teille kaikille:)
Kannattaa antaa reilu rohkaisuryyppy vaikkapa konjakkia.