Lue keskustelun säännöt.
Etsiikö nainen alitajuisesti miestä, joka muistuttaa hänen isäänsä?
22.10.2010 |
Mun mies on tosi vilkas ja kova puhumaan ja olen aina tykännyt sellaisista miehistä, en osaisi kuvitella olevani jonkun hiljaisen ja ujon kanssa. Olen monesti ihmetelly ystäväni miehiä, kaikki ovat tosi hiljaisia ja ujoja ja sellaisia, jotka eivät sano vieraille juuri mitään. Ja sellaisia, jotka mieluummin ovat kotona kuin kyläilevät.
Nyt tajusin, että isäni on myös tosi seurallinen ja aina äänessä. Ystäväni isä on selvästi hiljaisempi ja vetäytyvämpi. Onko tässä selitys? Kun mietin muitakin tuttuja, niin monen kohdalla asia tuntuu menevän näin.
Kommentit (24)
isä on lyhyt ja pyylevä, dominoiva seuramies ja alkoholisti.
Mieheni on lähes kaksimetrinen, hoikka, hiljainen ja rauhallinen absolutisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
horoskoopiltaan leijona ja kaikki entiset poikaystävät olleet myös ja nykyinen mies.
Isäni on hiljainen erakkoluonne. Aika itsekäs ihminen.
Mieheni taas sosiaalinen ja ystävällinen ihminen. Empaattinen ja osaa ottaa muut huomioon. Ovat kyllä täysin toistensa vastakohtia.
Mutta ei se määrittele että etsin "isää miehestä".
Mun isä on naistennaurattaja. Täyttää 60 ja sillä oli just 3 naista pyörityksessä. :)
Ihminen ehkä etsii sellaisia rakkauden koteita ja malleja, joihin on tottunut. Jos on lapsuudessa ollut kotona vastakkaista sukupuolta edustava rakkauden/kiintymyksen kohde, saattaa aikuisena etsiä samoja piirteitä miehisestä rakkauden ja kiintymyksen kohteestaan.
Eihän kaikilla oma mies muistuta omaa isää, mutta monilla sitten on jokin tietty miestyyppi. Ihmiset usein törmäävät muutenkin parisuhteissaan samoihin asioihin ja kumppaneissaan samantyyppisiin luonne- ja käytösmalleihin. - Miksi joku esim. ajautuu aina suhteeseen rentun kanssa?
Minun nykyinen mieheni muistuttaa tietyiltä osin sekä isääni että ensirakkauttani, joka oli merkittävä ja pitkäaikainen vaikuttaja elämässäni. Vaikka suhteeni on ollut ihan erilainen näihin kaikkiin miehiin, huomaan hakevani sellaisia asioita, jotka yhdistän miehiseen rakkauteen ja rakkauden osoittamiseen. Nämä mallit olen elämässäni oppinut isältäni ja ensi rakkaudeltani, sillä he ovat olleet ne pitkäaikaiset ja suuresti kasvuuni/psyykkiseen kehitykseeni vaikuttaneet mieshahmot elämässäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naiset valitsee puolisokseen myös alkoholistin, mutta mun kohdalla isä oli raitis, mies sen sijaan paljastui alkoholistiksi. En osannut varoa merkkejä kun ei ollut kokemusta.
Ikäväkseni tajusin sen vasta nyt )) :
Isäni on varatsiisus: antakaa kaikkien lasten tulla minun tyköni. Isä antaisi vaikka viimeisen paidan päältään. Herkkä vanha mies, kiltti, hyväntahtoinen, empaattinen ja rauhaarakastava. Ihana ihminen, ihana isä ja ihana isoisä. Hän on jo 80+, mutta jaksaa leikkiä taaperoni kanssa loputtomiin. Hänellä on lehmän hermot.
Äitini - huokaus - taas on kärkevä, frigidi (on itse sanonut) jälkiviisas, päästelee tyhmiä sammakoita suustaan, arvostelee, eikä kuuntele muita.
Olen siis nainut äitini. En olllut kovin iloinen, kun tajusin tämän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naiset valitsee puolisokseen myös alkoholistin, mutta mun kohdalla isä oli raitis, mies sen sijaan paljastui alkoholistiksi. En osannut varoa merkkejä kun ei ollut kokemusta.
Mutta myönnän miesihanteeni olevan aika samanlainen kuin mitä isäni on.Miksi päädyin kuitenkin ihan erilaiseen mieheen? Meillä kyllä meneekin huonosti,ei sen puoleen.
Pidän tummista miehistä,koulutus ja sivistys on iso plussa jne jne ja oma mies on kaikkea muuta :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ei tuota kyllä yleistää voi
minä en tuntenut isääni, mitään kunnon isähahmoakaan ei lapsuuteen kuulu. Eikä mieheni muistuta vähimmässäkään määrin mitään siitä, mitä olen isästäni kuullut.
Juurikin niin, kun et kerran tuntenut. Tuttuuttahan siitä juur perusteltiin!
Mulla ei ihan samantyylinen ole, mutta onpa kuitenkin joitain yhteisiä piirteitä.
Kaikki se rakkaus joka sinulle kuuluu -kirjassa kerrotaan asiasta, niin että ovat sen muutkin huomanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta alitajuisesti en ole isäni kuvaa etsinyt vaan alusta asti tiedostanut yhtäläisyydet.
15 vuotta olin naimisissa hyvin erilaisen miehen kanssa jos verrataan isääni. Sen jälkeen, yh-äitinä, löysin miehen, joka itse asiassa kyllä muistuttaa hyvin paljon luonteeltaan isääni.
Kaipa sitä alitajuisesti etsi jotain sopivaa siihen tarpeeseen mikä milloinkin on ollut. Tai sitten vaan sattumaa. ;) Olinhan minäkin ex-anoppini kopio, joten menee se toisinkin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paha vaan, kun mulla ei oikein ollut sellaista, ei sitten vissiin tule olemaan miestäkään.
Mä taas tietoisesti halusin miehen, joka ei muistuta isääni. Mulla oli jopa tarkka lista niistä ominaisuuksista, joita haluan miehelläni olevan. Mua sanottiin krantuksi, epärealistiseksi ja varmaksi vanhaksi piiaksi, mutta en tinkinyt vaatimuksistani.
No, mulla kävi tuuri ja löysin etsimäni. Naimisissa olemme olleet jo vuosia ja edelleen ihmettelen, millaisen aarteen sain.
Jos olisin valinnut tiedostaen tai tiedostamtta isäni kaltaisen miehen, olisin tuomittu epäonneen. Huh, kiitos ei ;)
Huomaan paljon samankaltaisuutta miehessäni ja isässäni. Heillä on vain 4v ikäeroakin...:\ :D
psykoanalyyttisen teorian mukaan ihminen valitsee puolisokseen ihmisen, jossa on kaikkia samoja luonteenpiirteitä kuin omissa vanhemmissaan. Ei siis pelkästään isän piirteitä.
Ja tämä koskee niin hyviä kuin huonojakin piirteitä. Hanki kirja Kaikki se rakkaus, joka sinulle kuuluu. Siinä asia esitetään selvästi.
Juuri puhuin kaverin kanssa tästä viikko sitten, ja todettiin teoria monin osin paikkansapitäväksi. Mutta mikä järki siinä on? Luulisi, että tuo olisi aiheuttanut aika tehokasta sisäsiittoisuutta jossain määrin, etenkin ennen kun puolisot valikoitui siitä kävelymatkan etäisyydeltä.
ihminen valitsee puolisokseen ihmisen,joka on "tutun" oloinen. Tyyliin "on kuin olemme aina tunteneet toisemme". Tämä tunne tulee juuri siitä, että se toinen muistuttaa omia vanhempiaan/hoitajiaan.
Ennen vanhaan kai mentiin enemmän naimisiin järkiperusteella. "tuolla on hyvät maat".
2
ja kuvittelin että etsisin nimenomaan miestä joka on täysin erilainen. Kaikki aiemmat poika- ja miesystäväni olivatkin ihan erilaisia, mutta aviomiehekseni päätyi ihminen jolla on huolestuttavan paljon yhteistä mun isäni kanssa.
Avioliitto ei näin 8 vuoden kuluttua myöskään voi mitenkään erityisen hyvin. En tiedä onko asialla jotain tekemistä sen kanssa vai ei...