Lue keskustelun säännöt.
Pomo eroottisten päiväunien kohteena
22.10.2010 |
Aloitin tässä duunissa noin vuosi sitten ja pahemmaksi tämä uneksiminen käy päivä päivältä. Viime yönä näin ihan akti-unta - kamalaa kun heräsin siihen oman miehen vierestä ja sisuksia vain kaihersi.
Hyvä mies, kolme lasta, ihana elämä. En halua sotkea asioitani.
Miten päästä näistä unelmista eroon? Jokin tuossa pomossa vaan sykähdyttää ja rajusti. Eikä auta sekään, että hän myös katsoo mua sillä silmällä. Hänelläkin perhe, luulen että yritämme molemmat tahoillamme olla vahvoja.
Mutta jokainen keskustelumme on nykyisin täynnä piilomerkityksiä ja katseita. Kohta muut alkavat huomata meidän kipinät.
Kysymys kuuluu, te jotka olette olleet samassa tilanteessa, mitä olette KONKREETTISESTI tehneet, jotta pöksyt ovat pysyneet jalassa eikä esim työmatkalla ole tullut repsahdusta? meillä ensimmäinen yhteinen työmatka tulossa, tähän asti olen onnistunut kiemurtelemaan niin että olemme aina olleet eri matkoilla (kv-työt molemmilla)...
apua?!
Kommentit (6)
kun kerrot lapsillesi että äidille ja isälle tuli nyt ero? Ihan konkreettisesti että mihin aikaan päivästä ja millä lauseella aloitat ja miten järjestätte lasten huoltajuuden ja vuokra-asuntoja voisit ruveta katselemaan samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se miten etsit työpaikkaa kun romanssi pomon kanssa pilaa välit ensin työkavereihin ja sitten pomoon ja sitten sinä olet se joka saa etsiä uuden työpaikan.
Sä olet aikuinen, vastuuntuntoinen ihminen, eikö? Ei sun tarvitse konkreettisesti tehdä mitään estääksesi repsahtamista - se repsahtaminen vaatisi konkreettista tekemistä. Olet vain järkevä ja pysyttelet erossa. Et juo viiniä illallisella, et hankkiudu hänen seuraansa minkään tekosyyn varjolla vaan vetäydyt ajoissa yksin huoneeseesi, selität vaikka päänsäryn syyksi.
Se menee ohi, usko pois. Miljoonasti pahempi olo sulle tulee (mä luulen), jos lankeat siihen ansaan.
Haaveileminen on sallittua, mutta koskeminen ilman miehesi lupaa nyt vaan ei ole.
ja näinhän minä olen tässä jo pitkään itselleni hokenut ja tehnyt mielikuvaharjoituksia, joissa tunnustan syntejäni perheelleni. Ei tunnu auttavan.
Mietin pitääkö täsät työpaikasta lähteä kävelemään, alkaa tunta liian vaikealta ja vie tehoja ihan tältä työnteolta tämä kaikki tunteissani vellominen. Minä järkevä ihminen, perheenäiti ja oman alani ammattilainen, olen yksi love-sick puppy. Ihana kamalaa!
en kaipaa ymmärrystä, mutta jotain konkretiaa ja samankokeneilta hyviä vinkkejä, pliiiis!
Mene nyt vaan ja aloita suhde sen pomon kanssa, se rakastaa sua varmaan aidosti ja ihanasti ja on valmis jättämään oitis perheensäkin sun takia. Kerranhan täällä vain eletään ja sulla on oikeus saada kokea se tunne. Senhän sä halusit kuulla?
Kerro miehellesi ja anna hänelle samat oikeudet. Katsotaan, muuttuuko ääni kellossa.