Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytyksen jälkeisestä bluesista tai masennuksesta
08.09.2010 |
Kun kyseessä on esikoisen saanut äiti ja vauva on vasta muutamia viikkoja vanha, millaisesta ahdistuksesta on syytä olla huolissaan?
Tarkoitan, että toki on hyvinkin normaalia ja luonnollista, että hormonit, kaikki uusi ja mullistava elämäntilanne, väsymys, epävarmuus omasta kyvystään olla äiti vastasyntyneelleen, ym., saavat uuden äidin epätasapainotilaan.
Mutta millainen alakulo, ahdistus, itkuisuus ja synkkyys on vielä näiden edellä mainittujen asioiden piikkiin meneviä? Milloin on syytä olla huolissaan tuoreen äidin voinnista ja mielialasta? Millainen voimattomuus ja epätoivo on jo liian paljon tilanteeseen suhteutettuna?
Huolestunut
Kommentit (4)
Itse kärsin melko lievästä masennuksesta ja sanoisin, että sieltäkään en olisi noussut ilman apua. Jos olet jo huolissasi, kannattaa tehdä jotain. Neuvolan perhetyö, psykologin juttusille tai ihan vain kaverin kanssa lenkille ja juttelemaan tms. Nämä kaikki auttoivat minua, vaikken aluksi tajunnut apua tarvitsevani. Pienikin avunanto ja huomio voi kääntää suunnan parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvan hoito ahdistaa, itku saa sydämen hakkaamaan. Kohtuuttomat syyllisyysajatukset: olen huono äiti, en osaa mitään, hoidan vauvaa väärin. Ei pysty nukkumaan vauvan nukkuessa, peläten vain odottaa että vauva herää ja tauoton huuto alkaa. Tuntuu, että olisi parempi olla kuollut, kuka tahansa muu voisi huolehtia vauvasta paremmin kuin mitä itse. Toivoo kuolevansa pois. Riittääkö?
en osannut rentoutua mitenkään. Sitten aloin väsyä ja masentua.
Alue: Aihe vapaa
Siis että on ihan kunnon masennus päällä..
itse itkin melkein kaikkien ohjelmien takia imettämisen ajan eli noin 6kk:tta.
Kaikki hurjat remontit, eläintenpelastusohjelmat, oprahit ja dr. billit oli pannassa kun itkin järestään niille.
Kissan vanhuus itketti, vaikkei se ole kuin viisi vuotias. =) Ja edelleen välillä tulee olo että en taida olla mikään hyvä äiti kun en saa selville että mikä vauvalla (tai kohtahan hän on jo taapero) on hätänä.
Kerro vähän enemmän että mikä on tilanne?