Varhaisraskauden vuodenaika ennustaa lapsen herkistymistä ruoka-aineille

Lapsen ruoka-aineille herkistymisen todennäköisyys näyttää olevan tilastollisessa yhteydessä siihen vuodenaikaan, joka ajoittuu sikiön kolmannen elinkuukauden loppuun, todetaan 20.10.2010 Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.



Tutkimuksen tulokset perustuvat Etelä-Karjalan maakunnan alueella toteutettuun Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen johtamaan ja valtaosin Kelan rahoittamaan Etelä-Karjalan allergiatutkimukseen (EKAT), jonka aineisto kerättiin vuosina 2005-2006.



Tutkimuksen mukaan ruoka-aineille herkistymisen ilmaantuminen neljänteen ikävuoteen mennessä vaihteli syntymävuodenajan mukaan. Kesä-heinäkuussa syntyneillä se oli 5 % ja loka-marraskuussa syntyneillä 9,5 %.



11 % eli noin yksi kymmenestä lapsesta, joiden 11. sikiöviikko oli ajoittunut huhti-toukokuuhun, oli herkistynyt ruoka-allergeeneille. Saman sikiövaiheen joulu-tammikuussa saavuttaneista lapsista lähes puolet vähemmän, 6 %, oli herkistynyt ruoka-aineille.



Kun tarkasteltiin spesifisiä allergeeneja, maidolle ja kananmunalle herkistyneiden osuus näytti tutkimuksen aineistossa olevan jopa kolminkertainen niillä lapsilla, joiden ensimmäiset kolme sikiökuukautta päättyivät huhti-toukokuussa verrattuna saman sikiövaiheen marras-joulukuussa saavuttaneisiin.



Tutkimusväestöön kuului lähes 6000 Etelä-Karjalassa asuvaa lasta, jotka olivat syntyneet 2001-2006. Lähes tuhannen lapsen ruoka-allergeeneille herkistymistä oli testattu neljänteen ikävuoteen mennessä, ja positiivisten testitulosten ilmaantuminen painottui ensimmäiseen elinvuoteen.



Aiempien tutkimusten mukaan syksyllä ja talvella syntyneillä lapsilla on enemmän ihottumia, hengityksen vinkumista ja korkeammat allergeenien vasta-ainetasot kuin keväällä ja kesällä syntyneillä. Tämä saattaa johtua siitä, että sikiö aloittaa vasta-aineiden tuotannon allergeeneja kohtaan 11. sikiöviikolla ja spesifisten vasta-aineiden tuotannon 24. viikolla. Allergista vastetyyppiä on pidetty välttämättömänä raskauden jatkumiselle ja osalla lapsista se säilyy syntymän jälkeen. Silti herkistymisen kehittymisen ajoittuminen on edelleen ajankohtainen keskustelun aihe.



Tutkijat pitävät uutta väestötutkimuksen havaintoa lisänä tieteelliseen keskusteluun allergisten sairauksien syntyyn mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Syy-yhteyttä minkään yksittäisen vuodenaikaan liittyvän tekijän, kuten siitepölyaltistumisen ja ruoka-aineille herkistymisen välillä ei kuitenkaan voitu tällä tutkimuksella vahvistaa. Tämän vuoksi tutkimustulos ei anna aihetta uusiin suosituksiin.



http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2010B/ruokaherkistyminen.html