G: Mitä hienoa / huonoa mielestäsi on akateemisuudessa?
T: Fm vm 2004 + pari vuotta jatko-opintoja, alan vaihto ja keväällä tarkoitus valmistua YTM:ksi.
Kommentit (26)
kertoo vaan siitä että ihminen on kouluttautunut ja sitä myötä kertoo tietty ihmisestä paljon. Mutta ei sinänsä mitään hienoutta tai huonoutta :).
Akateemisia on niin monenlaisia.
Hienoa? onhan se osoitus siitä, että on keskittynyt johonkin niin paljon, että on opiskellut alansa asiantuntijaksi. Useimmille akateemisille tarttuu opintojen aikana myös tieteellisen ajattelun periaate, jolla ehkä näkee paremmin kaikenlaisen sumutuksen läpi?
Huonoa? Aikaahan se vie. Ja tietysti jos se on väärä valinta, työllistyminen on tuskaa ja työssä olo tylsää. mutta tämä ei tietysti llity akateemisuuteen sinänsä.
FT vm. 2002
Itseäni on aina kiinnostanut historia ja oikeustiede, kuitenkaan en ole yliopistoon pyrkinyt ja nyt vähän harmittaa. Toisaalta olen vakkarityössä ja tienaan hyvin. Silti aina mietityttää, pitäisikö yrittää vaikka avoimen yliopiston kautta yliopistoon vai olenko jo ikäloppu tuohon hommaan :)
Uusi ala on nimittäin sosiaalityö. Kaikki eivät tiedä, että sekin vaatii ylemmän akateemisen tutkinnon.
ap
Hienoa: on jaksanut opiskella ja on ehkä älyäkin opiskella.
Huonoa: ei takaa työpaikkoja, voi jopa olla miinus työnhaussa tänä päivänä
ja homman ideahan on tietysti myös siinä, että sun oletetaan opiskelleen ala, joka sua kiinnostaa.
Joku diplomi-insinööri ei välttämättä kykenen samanlaisiin syväanalyyseihin ja kyseenalaistamiseen kuin vaikkapa VTM. Toisaalta VTM saattaa kituuttaa kortistossa kyseenalaistamassa, kun dippainssi ajelee putkinäköisesti bemarillaan ohi. Jokaisella alalla on puolensa.
Itse arvostan akateemisissä ystävissäni ja itsessäni sitä, ette emme niele purematta MITÄÄN. Emme seuraa sokeasti jotain aatetta, koska meille on kehittynyt melkein refleksinomainen kyseenalaistamisen ja pohtimisen tarve. Opinnot myös kannustavat oppimaan jatkuvasti lisää: mitä enemmän opit, sitä vähemmän huomaat tietäväsi. Koko ajan pukkaa uutta tutkimusta ja mielenkiintoista pohdittavaa.
niin hienoa on se että koulutus mahdollisti haluamanilaisen työpaikan saamisen.
Itse en enää tässä vaiheessa koe mitään huonoja puolia koulutuksestani, mutta valmistuessa kävi kyllä mielessä että olisi saattanut olla helpompaa päästä töihin käsiksi jos olisi ollut ammatillinen koulutus tarjottavanaan. Akateeminen tutkinto yhdistettynä pelkkään hanttihommatyökokemukseen oli aavistuksen haastava yhdistelmä 90-luvun laman keskellä...
koulutuksen arvostus ja oman ajattelukyvyn häviäminen. Olen monesti ihmetellyt, joskus ääneenkin, kuinka aikuisen ihmiset voivat ottaa jotkut täysin seinästä reväistyt teoriat tosissaan.
Mitä vähemmän muodollista koulutusta ihmisillä on takanaan, sitä fiksumpia ja omaperäisempiä mielipiteitä heiltä löytyy. Tämä on paradoksaalista, sillä kyllähän ainakin näennäisesti juuri matalan koulutuksen yhteiskunnissa tietty konformistisuus on vahvempaa kuin hyvin koulutetuissa yhteiskunnissa. Eli vaikka akateemisuus tuottaa omalla tavallaan tylsämielistä porukkaa, joka ajattelee lammasmaisesti samalla tavalla, he kuitenkin lammasmaisesti myös muka-arvostavat moniarvoisuutta, vaikkeivat siitä mitään ymmärräkään.
Ei siinä ole mitään hienoa tai huonoa. Toiset ihmiset haluavat opiskella semmoisia asioita, joita yliopistossa on, toiset haluavat opiskella sellaisia aloja, joita opetetaan vaikkapa ammattikoulussa.
Mä en käsitä, miksi tästä pitää tehdä jotenkin elämää suurempi juttu. Joo, mä oon akateeminen, ja kyllä se akateeminen ajattelutapa määrittää paljolti mun maailmaa, mutta entä sitten? Mä nyt oon tällainen, ja joku toinen näkee asiat aivan eri tavalla.
Huonoa on se, että vähintään puolet opinnoista olivat työn kannalta täyttä tuubaa.
Ja juu: tunnen älykkäitä akateemisia ja älykkäitä kouluja käymättömiä. Tunnen myös niin korkeasti kuin vähemmänkin koulutettuja täysin tumpeloita ihmisiä, jotka uskovat sokeasti kaiken, mitä esim. raamatussa tai jonkin poliittisen puolueen puolueohjelmassa sanotaan. Itse asiassa näitä on yliopistomaailmassakin huolestuttavan paljon.
"lammasmainen", mutta sorrut äärimmäisen mustavalkoiseen ajatteluun. Olen totaalisen eri mieltä väitteestäsi "Mitä vähemmän muodollista koulutusta ihmisillä on takanaan, sitä fiksumpia ja omaperäisempiä mielipiteitä heiltä löytyy". Mihin perustat väitteesi?
Ja väitätkö todella (miltä vaikuttaa), että yliopistossa opiskelleet ajattelevat samalla tavalla? Miten sitten on olemassa keskenään kiisteleviä oppisuuntia jne..?
Ja vielä, mitenkäs itse osoitat arvostavasi moniarvoisuutta?
ap, joka teki "akateemisuusaloituksen" ihan vain huvikseni kartoittaakseni av-mammojen päivän asenteita ja mielikuvia aiheesta.
vähemmän koulutetut ovat aina ekana jonossa, kun mainostetaan syö 3 makkaraa päivässä ja laihdu 3 kiloa 3:ssa päivässä -ohjelmaa tai jotain uutta mullistavaa lastenkasvatusmenetelmää. Akateeminen ihminen ei yleensä vakuutu, vaikka mainokseen olisi lykättä pari lähdeviitettäkin. Kyseenalaistaminen on tärkeä taito. Toisaalta akateemiset saattavat olla näennäisestä suvaitsevaisuudestaan huolimatta hyvin rajoittuneitakin. Vähemmän koulutettu voi myöntää tämän tarvittaessa suoraankin. Sydämen sivistys ei mielestäni juuri liity koulutustasoon.
Hienoa akateemisuudessa on viisaus ja huonoa pikkutarkkuus. Käytännönläiheisyys puuttuu monilta
Hienoa: Antaa pätevyyden (osaaminen on toinen juttu) moniin tehtäviin, joihin muilla tutkintotasoilla ei tule edes noteeratuksi, vaikka kokemusta ja osaamista olisi. Koskee ennen kaikkea julkista sektoria.
Huonoa: Koulutusta vastaavaa työtä on tarjolla vain osalle. Palkka ei välttämättä vastaa odotuksia. Koulutuksesta ei välttämättättä valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Oman tien löytäminen voi olla vaikeaa.
+tieteellisen ajattelutavan harjoittaminen, sekä teoriassa että käytännössä
+oppii miten tehdään tutkimuksia, mitä niissä pitää ottaa huomioon ja millaisia johtopäätöksiä voi tehdä
+oppii paljon ainakin omasta alastaan - tai itse ainakin opin :)
Huonoa
-voi fakkiintua vain siihen omaan erikoisalaansa, ts. näkee vain pienen osan eikä isompia kokonaisuuksia
-vie (usein) aika paljon aikaa
Monet näistä on tietty sellaisia että pätee mihin tahansa alaan, eikä vain akateemisuuteen sinänsä.
Akateemisuus kuulostaa jostakin syystä synonyymilta älykkyydelle ja sivistykselle, vaikka heitäkin on taatusti joka junaan. Ja meitä, jotka emme ole opiskelleet korkeakouluissa.
Huonoa on se, että yleistyksiä käytetään myös päinvastoin: ei-akateemiset ovat juntteja ja sivistymättömiä.
opistotason sh
Itse teen samaa työtä akateemisten kanssa, kaikki muut ovat yliopiston käyneitä ja minä pelkkä yo. Kummasti pärjään :)
"lammasmainen", mutta sorrut äärimmäisen mustavalkoiseen ajatteluun. Olen totaalisen eri mieltä väitteestäsi "Mitä vähemmän muodollista koulutusta ihmisillä on takanaan, sitä fiksumpia ja omaperäisempiä mielipiteitä heiltä löytyy". Mihin perustat väitteesi?
Ja väitätkö todella (miltä vaikuttaa), että yliopistossa opiskelleet ajattelevat samalla tavalla? Miten sitten on olemassa keskenään kiisteleviä oppisuuntia jne..?
Ja vielä, mitenkäs itse osoitat arvostavasi moniarvoisuutta?
ap, joka teki "akateemisuusaloituksen" ihan vain huvikseni kartoittaakseni av-mammojen päivän asenteita ja mielikuvia aiheesta.
Kärjistin, vaikka tiedän toki, että ihmiset ajattelevat hiljaa itsekseen aika eri tavoin kuin jossain yliopiston kurssilla antavat ymmärtää. Keskenään eriävät teoriatkin ovat kuitenkin yleensä melko samantasoista tuubaa, toki usein eri painotuksin. Olen itse opiskellut monta eri alaa, ja samat ongelmat teorian typeryydestä vaivaavat kaikkia. Sokeasti 'uskotaan' esim. kustannusvaikuttavuuteen tai dekonstruktioon, vaikka kumpikaan ei kestä päivänvaloa jos kaikki niiden ilmiselvät rajoitteet otettaisiin huomioon. Silti ihmiset teeskentelevät arvostavansa näitäkin teorin kukkasia kun muka parempaakaan ei ole tarjolla. Joskus olisi rehellisempää myöntää, että huonoa ei kannata ottaa edes ilmaiseksi.
Ja yo-aivopesusta vapaiden ihmisten mielipiteitä arvostan oman kokemukseni perusteella. Viisaus on siinä mielessä demokraattinen hyve, että se kertyy myös kouluttamattomille, mutta yleens vain iän mukana. Toki sitä kertyy myös akateemisille, mutta hitaammin...
Huonoa se, ettei se takaa työpaikkoja.