Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja ja mielipiteitä 11kk tytön öihin?
06.09.2010 |
Meillä 11kk tyttö nukkuu nyt tosi huonosti. 8kk ikään asti nukkui myös huonosti, mutta sitten unikoulu auttoi. Silloin tyttö siirrettiin omaan huoneeseen ja astettain nukuttamisen määrää vähennettiin, lopuksi niin että käytiin vain 5min välein toivottamassa hyvää yötä lempeästi. PArissa yössä unet rauhoittuivat älyttömästi ja siitä parinviikon takaiseen nukkui todella hyvin. Täysiä öitä tai korkeintaan kolmella herätyksellä.
Nyt sitten sairastui flunssaan. Otettiin nuhaisena viereen nukkumaan. tätä kesti noin viikko, ja kun yritettiin siirtää omaan huoneeseen ei mikään nukuttamisen määrä riittäisi. Tyttö tahtoisi koko ajan häntä silitettävän ja illalla itkee niin että oksentaa. Se on vaarallista, kun saa oksennusta helposti itkiessä henkeensä. Korvat on tarkastettu tänään, eikä niissä ollut vikaa. Hampaita varmasti kyllä tekee. Panadol helpottaa öitä, mutta olen jo viikon antanut panadolia joka yö (jos en illalla niin viimeistään kolmen aikaan yöllä).
Mitä nyt tekisin? En halua ottaa tyttöä takaisin meidän huoneeseen, koska pikkuveljensä syntyy noin 3kk päästä ja sitä ennen olisi isosiskon totuttava omaan huoneeseen - ja kun se jo meni niin hienosti aiemmin! En myöskään haluaisi silitellä tyttöä uneen tuntitolkulla öisin. Enkä lääkitä turhaan, toisaalta taas syystä toki annan lääkettä.
Mitä tekisin siis, annanko panadolia vieläkin iltaisin vai en? Pidänkö unikoulun uudestaan? Oksentelusta huolimatta? Pelkään tytön keksivän oksentelun tehon ja alkavan käyttää sitä tietoisesti hyväkseen.
Kiitos etukäteen!
Kommentit (21)
oli lähes identtinen vaihe. Huonosti nukkumista kesti 3 kk, sitten jostain syystä lähti taas uni maistumaan... Ja hampaita tulee vieläkin koko ajan, ehkä nyt taapero on vaan jo tottunut tunteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miksi ne teillä huononi sitten, hampaitako vain epäilet? Annoitko särkylääkettä ja kuinka pitkään? Tytöllä puhkeaa hampaat kummassa järjestyksessä, kun alhaalla on vain etuhampaat ja nyt tulee poskihampaita.
Olen ihan turhautunut kun yöt meni jo niin hienosti, ja kun tiedän sen seuraavan huutajan tulevan niin pian. Enkä kaipaa mitään "mitäs läksit"-viestejä, ne ei auta mitään. Pikkuveli on tosi toivottu ja yllättävän pikainen saapuja, nyt kaipaan vaan tähän hetkeen neuvoja.
ap
Mitä jos vaan antaisit tytön nukkua samassa huoneessa ja silittelet uneen tai jos kelpaisi niin että nukahtaisi viereesi ilman silittelyä. Minä tein kuopuksen synnyttyä niin, että esikoinen (liki 3 v. silloin) toiselle puolelleni ihan kiinni ja vauva toisella puolella tissi suussa. Eikä ollut mitään ongelmaa. Siinä samalla hoituu yöheräilyt ja uudelleen nukuttamiset kun kaikki ovat samassa sängyssä.
Tosin itse laittaisin tytön omaan sänkyyn, mutta aikuisten kanssa samaan huoneeseen.
Vaihtoehtoisesti toinen vanhemmista (lue: tässä tapauksessa isä) siirtyisi nukkumaan lasten huoneeseen tytön kanssa.
Meillä 5. lapsen synnyttyä mieheni nukkui 4. lapsen vieressä lastenhuoneessa, koska pientä isoveljeä pelotti vielä nukkua yksin :).
Antaa ajan kulua ja lapsen kasvaa, jolloin siirtyminen omaan huoneeseen on sitten helpompaa.
Oksentaminen ei muuten aivan varmasti ole tietoista vaan tulee itkun seurauksena. Lapsi ei siis voi "oppia", että saa tahtonsa periksi oksentamalla. Hän oksentaa ihan tahtomattaan.
Jaksamista sinulle, toivottavasti tilanne helpottaa!
Mitä jos vaan antaisit tytön nukkua samassa huoneessa ja silittelet uneen tai jos kelpaisi niin että nukahtaisi viereesi ilman silittelyä. Minä tein kuopuksen synnyttyä niin, että esikoinen (liki 3 v. silloin) toiselle puolelleni ihan kiinni ja vauva toisella puolella tissi suussa. Eikä ollut mitään ongelmaa. Siinä samalla hoituu yöheräilyt ja uudelleen nukuttamiset kun kaikki ovat samassa sängyssä.
mutta itse nukun aivan tajuttoman huonosti jos lapsi on vieressä. Olisi tosi kiva jos voisin ratkaista ongelman noin, mutta sitten en pysty nukkumaan itse juuri lainkaan. Tyttökin on herkkäuninen ja herää jokaiseen kyljenkääntöön. Lisäksi saan itse migreeniä jos pitkään nukun huonosti ja huonossa asennossa.
Kyllä tyttö varmasti nukahtaisi viereen, vaikka ilman silittämistäkin, mutta sitten olisi omat päivät sellaista tuskaa että olisi vaikea jaksaa olla. Varsinkin nyt kun ei saa edes kunnon lääkkeitä päänsärkyyn ottaa raskauden takia. Ja kun ne yöt jo meni niin hyvin. :/
ap, kevyessä väsymysepätoivossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
panadolia, mutta en usko että se loppujen lopuksi auttoi paljoakaan (tosin nyt taapero aina osoittaa purkkia ja huutaa innoissaan, sehän maistuu karkille...). Ei tehty oikeastaan mitään kummallista, ei varsinaista unikoulua koska meilläkin oli se oksenteluongelma enkä vaan usko että lempeätkään huudatukset toimii kaikille. Kyllä me vieläkin herätään ainakin 1-2 kertaa yössä, mutta on se tosi iso ero aiempaan n. 7-10 kerran huutoheräilyyn. Eli en osaa sanoa mikä auttoi, ainoa selkeä ero oli siinä että taapero rupesi syömään isompia annoksia etenkin illalla, ja useimmiten annetaan illalliseksi pastaa joka sulaa hitaasti.
tsemppiä.
Mutta oletko koittanut lisätä magnesiumin määrää ruokavaliossa? Jospa syynä onkin yksinkertaisesti heräilevien lihasten kasvusta ja rasituksesta johtuvat säryt, jotka valvottaa eteenkin iltaisin ja öisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli voisiko lapsi nukkua isän vieressä?
Meillä lapset ovat siirtyneet vauva-ajan jälkeen miehenkin kainaloon nukkumaan. Ja vauvan synnyttyä aina häntä edeltävän heräilyt ovat olleet miehen hoidettavia :-), minä olen herännyt vain vauvan kanssa.
t. se viiden lapsen äiti, joka vastasi tuossa hetki sitten
mutta ihan totta me herätämme toisiamme tytön kanssa vuoronperään samassa huoneessa nukkuessa. Kaikkien yöt paranivat kun tyttö alkoi nukkua omassa huoneessaan.
En uskokaan oksentamisen olevan nyt juuri tietoista, vaan flunssan jälkimaastona tulleen nuhan ja itkun yhteisvaikutusta. Mutta kyllä lapsi voi oppia oksentamisen vaikutuksen ja tekemään sen tietoisesti- tuskin vielä mutta ajan kanssa niin voi kyllä käydä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
magnesiumin määrää voisin koittaa lisätä. Banaania lapsi syö kyllä lähes päivittäin, mutta voisi kai sitä enemmänkin laittaa. Illalla syödään aina puuroa ja tyttö on hyvä syömään.
Isä osallistuu kyllä, mutta hän käy töissä ja on myös diabeetikko. Minä jotenkin pelkään että hän sitten väsyneenä hoitaisi itseään huonosti. Ehkä vähän hassua mutta niin silti teen. toisen vauvan synnyttyä isä varmasti hoitaa esikoisen heräämiset ja minä vauvan, mutta toivoisin silti saavani esikoisen takaisin tuohon 0-3 herätykseen yötä kohden.
ap
Meillä ainakin meni yöt tosi rikkonaisiksi, kun pojalla oli eroahdistuskausi. Pahin vaihe meni ohi parissa viikossa ja nyt taas yritetään mennä öitä sillä, että käyn kerran yössä silittämässä/antamassa vettä. Tuossa pahimmassa vaiheessa menin aina hänen luokseen ennen kuin alkoi itkeä kunnolla, mutta pikku kitinään en reagoinut mitenkään. Sellaista voisit kokeilla, en tiedä vaikka tekisitkin niin, että jätät lapsen huoneen oven auki, että hän näkee sinut koko ajan ja annat rauhoittua yksin vuoteeseen. Voit vaikka viikata pyykkejä tai lukea, mutta et kuitenkaan reagoi pieneen kitinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli onhan häneltä katsottu korvat nyt flunssan jälkeen?
Meillä yhden lapsista korvatulehdukset oireilivat vain ja ainoastaan vähän hankalampana nukahtamisena.
Aiemmin tyttö nukahti juuri niin, että vietiin huoneeseen, syliteltiin hetki siinä ennen laskemista petiin, aloitin laulamaan iltalaulua ja sanoin sitten hyvää yötä. Menin viereiseen keittiöön ja lauloin siellä laulua loppuun ja pistin tiskejä samalla. Nukahti tosi hyvin niin, ovi oli raollaan ja valoa tuli huoneeseen vähän, jos itki niin kävin siellä silittämässä vähän ja sanomassa hyvää yötä, nyt nukutaan.
Mutta nyt tosiaan täysi kurkkuhuuto alkaa heti kun koitan huoneesta poistua, ja itseasiassa heti kun nostan käden päältään. Kestäisin vielä jos illalla nukuttaisin noin, mutta kun yölläkin menee 20-45min kumarassa sängyn vieressä niin on se aika raskasta. Ja tuo siis per herääminen, joita tällä hetkellä semmoiset 3-7 yössä.
Juuri tuohon tapaah tahtoisin takaisin. Siihen alunperin päästiin niin, että olin aluksi samassa huoneessa mutten juurikaan reagoinut huutoon, vaan laskin tytön aina rauhallisesti takaisin pitkälleen ja sanoin että nyt nukutaan. Huutoa kesti aikansa, sitten nukahti. Myöhemmin sitten aloin poistua huoneesta ja käydä aina kippaamassa tytön takaisin pitkälleen. Tekisin niin taas, mutta tuo oksentaa sitten.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yhdellä lapsista alkoi tuossa reilu vuoden ikäisenä oksentelu illasta.
Oksensi nukuttuaan hetken aikaa. Nukahti ihan kivasti, ryhtyi sitten yskimään jonkin verran ja sitten hetken päästä oksensi.
Meistä kehittyi miehen kanssa loistavia ja pikaisia oksennuksisen sängyn siivoajia ;-). Lapsi ei ollut edes kunnolla hereillä oksentaessaan, joten siivosimme hänet + sängyn pikaisesti + jäi sitten jatkamaan uniaan.
Syyksi löytyi refluksi ja vaiva poistui lääkityksellä.
Ja pian. Ongelmien syytön on ihan selvä tekstistä, otitte jo kertaalleen unikouluttamanne lapsen eroahdostusiässä viereenne. Nyt äkkiä paluu arkeen, siitä lapsikin lopulta nauttii. Meilläkin tahtoi joskus karata taaåeron kanssa korvakierterssä ns. Arki käsistä, mutta oma äitini ohjeisti meidät palaamaan siihen ja kun turha paapominen lopetettiin niin lapsen olo parani selvästi. Esim. Raivarit vähenivät. Eli lapsi omaan huoneeseen, vanhat unikoulurutiinit päälle, mitä ne teille sitten merkitsevätkään. Annat lapsen itkeä itkunsa ja sitten nukkua unensa. Pahimmissa flunssakierteisdä olemme itse sijanneet åatjsn aikuiselle lastenhupneen lattialle, sänkyymme lapsi ei nuku, onhan se meistä aikuisistakin mukavampi nukkua omassa tutussa vuoteessa, miksei lapsestakin. Panadolia voit antaa tarpeen mukaan, phjeannostuksella huoletta vaikka joka yö. Kyllä se sitten jää kun et koe siitä vastaavaa hyötyä kuin annon vaiva. Ja terve lapsi ei tukehdu oksennukseen. Mutta tietysti unikouluissa aika usein kehoitwtaan åuuttumaan hysteeriseen itkuun. Itse emme oikeastaan koskaan nosta lasta sängystä, pyrin välttämään kaikkea aktivoivaa toimintaa. Saatan puhua rauhoittavasti kovan itkun päälle, useimmiten tutun anto, peuttely javoimakas suhiseba hengitys huoneessaöapsen näköpiirin ulkopuolella riittävät. Kun itkua malttaa kuunnella oppii erottamaansentodellisen hätäitkun esim. Ns.unilalaulusta jota monet lapset pitävät. Ja juu. Meilläkin nukahtaminen oli haastavaa ennen toisen syntymää, ehkä taaperokin odotti jotakin. Itseltäni meni hermo helposti, joten otimme tavaksi, että mies hoisi pääsääntöisesti nukuttamisen ja minä yöt. Vauvan synnyttyä tilanne normalisoitui pian. Tsemppiä!
Ainut huoli siinä on oksentaminen. Tai miten siihen siis suhtautuisin?
ap
Vanhat rutiinit vaan heti käyttöön! Mulla 6 lasta ja kaikka nukkuneet aina omassa sängyssään. Noita "huuto" kausia meilläkin ollut, mutta aina johdonmukaisesti nukuttu omassa sängyssä. Laulaminen on hyvä, siitä lapsi tietää, että olet lähettyvillä. Noita "huuto" jaksoja tulee eri ikäkausissa, mutta kun jatkat vaan samaan tapaan kuin ennenkin, niin ne menee itsestään ohi. Mä en ole edes silitelly sänkyyn laittamisen jälkeen. Puhunut vain rauhallisella äänellä tai laulanut.
Pistän tänään tiukan linjan taas. Turhat palvelut pois ja kohti hyvää yöunta taas. Mutta ihan totta tuo oksentelu, teenkö niin että käyn vain siivoamassa sitten kun oksennus tulee ja pistän taas tytön pitkäkseen vai mitä ihmettä. Koitanko ennen sitä rauhottaa (en usko että onnistuu silittämättä) vai mitä?
ap
Meilläkin oli joskus tuota oksentelua. Johtuen limasta kurkussa. Silloin lapsen ei tarvinnut edes huutaa, vaan kunnon yskäkohtaus sai sen aikaan. Kokeile käy vaan siivoamassa oksennukset ja laita lapsi takaisin sänkyynsä. Jos nyt ihan mahdottomaksi menee ja hysteerisesti huutaa niin silloin kyllä rauhoittelisin sylissä ja yrittäisin seuraavana iltana uusiksi. Mä seisoin joskus lapsen sängyn vieressä selin lapseen päin, kun meillä oli toi "huuto"vaihe päällä. Aina kun lapsi oli alkamassa huutaa sanoin vaan siitä rauhallisella äänellä, että "Iida sulla ei ole mitään hätää, äiti on tässä sun vieressä" tämän saman saatoin sanoa myöhemmin myös viereisestä huoneesta ja se auttoi sieltäkin.
No, ehkä se kertoo ongelman tavanomaisuudesta sitten. Olisi kiva kuulla kokemuksia silti.
ap