Annoin miehelle anteeksi..ei olisi ehkä pitänyt
Elikkäs viime viikonloppuna vauvamme heräsi sunnuntai aamuna tavalliseen tapaan viiden aikaan syömään. Syötin ja sänkyyn laitettaessa eipäs alkanutkaan nukkumaan vaan nousi seisomaan ja alkoi huutaa kovaan ääneen.
Laitoin aina pitkälleen, mutta nousi joka kerta ylös.
Tätä jatkui päälle puolisentuntia ja aloin olla jo vähän äkäinen ja äkäisenä yleensä kävelen tömisten, joten joka kerta pinnasängylle kävellessä heitin peiton päältäni pois ja tömistin, mutta samallalailla normaalisti vauvan laskin sänkyyn, tutti suuhun ja soittorasian laitoin soimaan..
Mieheni tähän heräsi. Oli edellisenä iltana juonut ja aivan humalassa nousi, otti pojan ja alkoi minua syyllistää miten voin "ravistella/heitellä" poikaa. Katsoin ihan ihmeissään ja sanoin etten ikimaailmassa voisi pahoinpidellä lastamme.
Tästähän mieheni suuttui ja kyseli olenko ihan tervejärkinen ja jatkoi syyttelyä, että olin muka poikaa jotenkin heitellyt vaikka asiahan näin ei ollut.
Siinäpä samassa tulin kuulleeksi miten olen maailman huonoin äiti ja mies kyseli taas olenko tervejärkinen ja epäili että päässäni on vikaa.
Menipä pojan kanssa olohuoneeseen ja laittoi pojan lattialle leikkimään.
Sanoin että yritetään vauva laittaa nyt vaan nukkumaan kerta kello on vasta puoli kuusi aamulla, mutta mieheni mielestä lapsi jos herää niin sen kanssa tulee leikkiä..onpa kello sitten viisi tai kaksi yöllä.
Alkoi samainen syyttely ja tunsin itseni lopulta ihan paskaksi ihmiseksi ja puhkesin itkemään väsymyksen ja syyttelyiden takia.
Otin sitten pojan ja erehdyksissäni ja suutuspäissäni menin sitten tokaisemaan että pakkaan tavarat ja muutan pojan kanssa pois.
Siitäkös sota syntyi.
Mies alkoi huudella miten saa huoltajuuden heti itsellensä ja tekee kaikkensa jotta häviäisin yms.
Sanoin rauhallisesti että selvittää nukkumalla päänsä ja keskustellaan aamulla lisää..
Tämä huutelu ja syyttely jatkui kuitenkin vielä tovin. Vauva ehti nukahtaa ja itsekin aloin nukkumaan.
Aamusta mies pyyteli anteeksi käytöstään muutamaan kertaan ja sanoin vaan että saa anteeksi koska jatkoi anteeksi pyytelyä ruikuttamalla enkä jaksanut enää kuunnella.
Tuntuu tosin siltä että tein virheen ja annoin liian helposti anteeksi.
Kaduttaa ja tunnen itseni todella huonoksi äidiksi edelleen.. kaikki mitä teen niin tuntunut tämän viikon siltä että pitäisikö nyt soittaa miehelleni ja kysyä miten tämä ja tämä homma hänen mielestä tulisi hoitaa että tekisin kaiken oikein ja juuri niinkuin hän haluaa...ja edelleen vatvon tuota mistä ihmeestä mies sai päähän että pahoinpitelisin jotenkin poikaa tai epäilee päässäni olevan "pipi" ??
Kommentit (16)
Mies alkaa keskellä yötä leikittää lasta ja sättiä vaimoaan KÄNNISSÄ, ja se on av-mammojen mielestä normaalia lapsiperheen kinaa?? Ihanat perheet joillain...
lapsiperheen riidasta. Olitte molemmat väsyneitä ja kiukkuisia ja sanoitte sellaisia asioita, mitä ette tarkoittaneet. Anna nyt vaan miehellesi anteeksi, mutta sopikaa että eroamisella ei saa uhkailla. Pelisäännöt pitää olla parisuhteessakin. Kyllä se siitä.
mutta kannattaisi. Yritä antaa oikeasti tuo anteeksi ja unohtaa. Miehesi sanoi ikäviä asioita joita ei tarkoittanut, etkä sinä ole huono äiti. Et miehesikään mielestä oikeasti.
on tosiaan meilläkin.
Ollaan väsyneitä ja kiukkuisia, lapset valvottaa ja itse ei saa tarpeeksi levättyä.
Aikaa ei riitä tarpeeksi toisen huomioimiseen, vaan se kaikki aika ja energia menee lapsiin.
Et siis antanut liian helposti anteeksi. Miehesi ei tod.näk. tarkoittanut sitä, mitä sanoi, etkä sinäkään varmaan ollut tosissasi pakkaamassa ja lähtemässä?
Riitoja tulee ja menee, ne on osa elämää ja parisuhdetta, varsinkin pikkulapsiaikana.
ap kuvittelet, että voit vaan ottaa yhteisen lapsen ja noin vaan muuttaa hänen kanssaan pois? Paska mutsi oot! Olisit antanut miehen leikkiä aamulla lapsen kanssa ja olisit itse mennyt nukkumaan, mutta ei kun riitaa vaan sun piti haastaa...
ap kuvittelet, että voit vaan ottaa yhteisen lapsen ja noin vaan muuttaa hänen kanssaan pois? Paska mutsi oot! Olisit antanut miehen leikkiä aamulla lapsen kanssa ja olisit itse mennyt nukkumaan, mutta ei kun riitaa vaan sun piti haastaa...
Mies oli humalassa niin en todellakaan katso parhaaksi jättää miestä vauvan kanssa kaksin ja joo jos joku nimittelee ja se jatkuu tiettyyn pisteeseen asti niin sanon takaisin samalla mitalla. En tietysti ollut tosissaan että muutan pois vaan siinä tilanteessa vaan sanoin vastaan jotain.
ap
Niin ja mieheni ei koskaan aikaisemmin sanonut mulle mitään tällaista. Ei ikinä nimitellyt milläänlailla niin siksi tämä tuli vähän puskista ja ihmettelen.
ap
että on hyvä pyytää ja antaa anteeksi. Älkää jättäkö asiaa kuitenkaan siihen vssn keskustelkaa. Voit sanoa miltä miehen kommentit tuntuivat jne. Mielestäni asiasta puhuminen on tarpeen ettei möröt jää kaivelemaan mieltä.
Kun asioista puhutaan, molemmat oppivat siitä aina jotain, lähinnä omasta sopimattomasta käyttäytymisestä joka loukkaa toista. Pelkkä anteeksipyytäminen ei mielestäni aina riitä vaan asiasta on hyvä puhua ettei samat virheet ja toisen aliarvioiminen toistuisi niin herkästi. Suhteen hoitaminen hitsaa puolisot toisiinsa tiiviimmin.
Tilanne on monelle tuttu. Väsymys saa usein toimimaan harkitsemattomasti mutta asioista puhuminen on tärkeää kun ylilyöntejä tulee. Viha ja katkeruus hankaloitaa vaan omaa ja toisen oloa.
Niin ja mieheni ei koskaan aikaisemmin sanonut mulle mitään tällaista. Ei ikinä nimitellyt milläänlailla niin siksi tämä tuli vähän puskista ja ihmettelen.
ap
Siitä ei ole mitään hyötyä. Mies oli humalassa ja sekaisin päästään, joten miksi ihmeessä ottaisit tosissasi hänen sanomisensa? Anna olla, vauva-aika on muutenkin haastavaa ilman tuollaisia jonninjoutavia mitättömiä kiistoja.
Tämä tarina on malliesimerkki tyypillisestä lapsiperheen riidasta. Olitte molemmat väsyneitä ja kiukkuisia ja sanoitte sellaisia asioita, mitä ette tarkoittaneet. Anna nyt vaan miehellesi anteeksi, mutta sopikaa että eroamisella ei saa uhkailla. Pelisäännöt pitää olla parisuhteessakin. Kyllä se siitä.
rauhoittukaahan nyt molemmat :)
ei tuo sinunkaan käytös mitenkään mallikelpoista ollut :)
ja sitä ei auta yhtään, että olet lapsellinen. itse olen reilusti hävittänyt marttyyriasenteen, eikä minun tarvitse aina olla oikeassa - tee sinäkin niin.
Typerä, mitätön riita jota sinä nyt suurentelet.
painajaista vauvaan liittyen ja ollut vielä sekaisin herätessään. Tai ehkä mies alitajuisesti pelkää että vauvalle tapahtuu jotain ja se sekottui jotenkin hänen humalaiseen uneensa, joten älä nyt hyvä ap tuollaisista ihan täysillä hermostu. Ihmiset on erehtyväisiä, ole armollinen ja anna miehelle anteeksi, hän on varmasti hyvä isä ja aviomies, jos annat hänelle tilaa olla.
ap kuvittelet, että voit vaan ottaa yhteisen lapsen ja noin vaan muuttaa hänen kanssaan pois? Paska mutsi oot! Olisit antanut miehen leikkiä aamulla lapsen kanssa ja olisit itse mennyt nukkumaan, mutta ei kun riitaa vaan sun piti haastaa...
Ap, olet hyvä äiti lapsellesi. Siitä lähdetään. Kiukkuisena sitä tulee herkästi sanottua mitä sylki suuhun tuo. Tuskin ap nyt oli miettinyt loppuun asti eroamista, mutta nämä kommentit ovat monesti keinoja purkaa turhautumista ja pahaa oloa.
En ylipäänsä ymmärrä miten sanot ap:ta huonoksi äidiksi. Onko sinulla kaikki hyvin? Pystyisitkö sanomaan saman ihan kasvotustenkin? Kannattaa miettiä mitä ulos suoltaa vaikka kuinka tunnistamattomana täällä kirjoitteletkin. Kertoo ihmisestä aika paljon..
Ap siis tömistelee olleessaan suuttunut??? Epäilenpä kuitenkin, että tömistelyllä ja peittojen heittelyllä oli vain yksi ja ainoa funktio: saada mies heräämään :) Tosin samalla ap sitten hyvänä äitinä päätti aina valpastuttaa (lue pelästyttää) vauvankin.
Ja ihan oikeasti mietit, että annoitko miehellesi liian nopeasti anteeksi. Teillä on pitkä matka vielä kuljettavana. Toi oli luultavasti kuitenkin vielä niitä helppoja aamuja. Kello oli kuitenkin jo puoli kuusi, lapsi nähtävästi terve, molemmat vanhemmat valmiita hoitamaan lasta, molemmat vanhemmat kotona....
Yritä nyt ap vähän relata ja vaikka levätä.
täällä taas.
Mies alkaa keskellä yötä leikittää lasta ja sättiä vaimoaan KÄNNISSÄ, ja se on av-mammojen mielestä normaalia lapsiperheen kinaa?? Ihanat perheet joillain...
Ei tuo nyt eron paikka ole, mutta keskustele miehesi kanssa vielä tapahtuneesta, ettei asia jää kalvamaan. Sano ihan nätisti, että haluat antaa anteeksi, mutta sinulla on yhä paha mieli tapahtuneesta. Ei ihme, että tuollaiset ryöpytyksen jälkeen on vaikea umohtaa ja jopa ero käy mielessä.
miehen olisi syytä jättää alkoholi jos tuolla tavalla sekoaa. Ei ole normaalia enään.