Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian tiukkapipoinen
05.11.2010 |
Lapsi on nyt kolmannella luokalla ja ensimmäiset oikeat kokeet on nyt ohi.
Minua rassaa aivan suunnattomasti lapsen tekemät virheet jotka johtuu huolimattomuudesta.
Eihän noita montaa ole, mutta kun muuten olisi saanut täydet pisteet jos ei olisi noita tyhmiä virheitä.
En ole siis lapselle näistä alkanut räyhäämään, mutta olemme kyllä keskustelleet ihan asiallisesti. Olenko yksin tämän asian kanssa ja pitäisikö alkaa ottamaan hieman rennommin.
Jotenkin vaan tuntuu kun minua ei kukaan aikanaan patistellut koulu asioissa niin minä haluan huolehtia ettei minun lapset ainakaan laiskuuden ja huolimattomuuden takia mokaa koulussa. En kuitenkaan halua olla mikään Hitleri jota lapset alkaa pelkäämään vaan, että lapset oppii heti alussa tekemään töitä koulun eteen.
Kommentit (17)
Onko lapsi muuten millainen luonteeltaan? Huolimaton vai ehkä jännittäjä? Jos virheet johtuu uudesta tilanteesta, siitä että jännittää?
3.luokkalainen on kuitenkin vielä aika pieni, ja harjoittelee vasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaaditko lapseltasi täydellisyyttä?
voi alkaa jännittämään virheitä niin että keskittyminen kärsii. Kaikille sattuu niitä pieniä virheitä, ei ne heilauta maailmaa suuntaan eikä toiseen.
Se on sinun lapsesi suoritus, eikä sinua pitäisi rassata sen tulokset. Voit auttaa lastasi läksyissä ja kokeisiin lukemisessa, muttet kuitenkaan voi suoriutua hänen puolestaan. Syitä virheisiin voivat olla mm. seuraavat:
- lapsesi ei osaa vielä tehdä kokeita
- häntä ei kiinnosta kys. aine
- hänellä on taipumus tehdä huolimattomuusvirheitä
- hänellä ei ole yksinkertaisesti kapasiteettia suoriutua erinomaisesti koulussa
me käymme kokeen yhdessä läpi, ja poikkeuksetta siellä on huolimattomuusvirheitä yksi, jopa useampia. Emme asiasta stressaa. Seuraavalla kerralla yrittää ehkä tarkistaa, mutta harvoin ehtii ja harvoin omaa mokaansa näkeekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi saanut täydet pisteet? Vaaditko lapseltasi täydellisyyttä?
Mä teen aina niin, että kysyn lapselta itseltään, onko tyytyväinen numeroon vai jäikö joku harmittamaan.
Jos on itse sitä mieltä, että huolimattomuusvirheet harmittaa ja ottaa päähän, niin sit vaan tsemppaan, että seuraavan kerran yrittää miettiä ja tarkistaa tarkemmin.
Mulle kelpaa kaikki, siis se, että lapsi yrittää parhaansa.
Meillä siis tällä hetkellä 4 koululaista ja kaikilla koulu sujuu erittäin hyvin.
Mutta koska kaikki menee silti suht hyvin, en todellakaan rupea jäkättämään. Sen sijaan mieheni joskus jäkättää, sillä hän muistelee omia kouluaikojaan ja sitä miten olisi ehkä sittenkin kannattanut nähdä vähän enemmän vaivaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missään nimessä en vaadi täydellisyyttä. Vaan näissä rassaa se, että tiedän lapsen osaavan sen asian. Toisin sanoen minun olisi helpompi hyväksyä se, että lapsi ei osaa kuin se, että ei jaksanut keskittyä.
Lapsi on luonteeltaan aikamoinen taivaanrannanmaalari eli suhtautuu asioihin aika lungisti minusta välillä turhankin rennosti. Mutta tuo on hänen luonteensa joten pidän tästä mölyt mahassa.
Missään nimessä en vaadi täydellisyyttä. Vaan näissä rassaa se, että tiedän lapsen osaavan sen asian. Toisin sanoen minun olisi helpompi hyväksyä se, että lapsi ei osaa kuin se, että ei jaksanut keskittyä.
Lapsi on luonteeltaan aikamoinen taivaanrannanmaalari eli suhtautuu asioihin aika lungisti minusta välillä turhankin rennosti. Mutta tuo on hänen luonteensa joten pidän tästä mölyt mahassa.
eikä yliopistossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jo tosi monet kokeet. Sori, meni ohi aiheen.
Tärkeintähän on se, että lapsi osaa asian. Sillä, minkä numeron hän saa 3. luokalla ei ole mitään merkitystä lapsen elämässä. Toki jos koenumerot ovat huolimattomuusvirheiden takia jatkuvasti 6-7 luokkaa, vaikka lapsi olisi oikeasti osannut kaiken, niin sitten voi olla vähän aihetta olla huolissaan lapsen huolellisuudesta. Voisitte siinä tapauksessa yhdessä miettiä, millaisin keinoin huolimattomuusvirheiden määrää voisi pienentää.
Minnä sain monta kertaa ala-asteella matematiikan kokeesta huolimattomuusvirheiden takia kahdeksan, vaikka olisin oikeasti osannut tehdä joka tehtävän. Yritin kyllä tarkistaa, mutta jostain syystä niitä virheitä ei huomannut siinä koetilanteessa. Lukion päästötodistuksessa keskiarvo olikin sitten 9,8, kun olin vähitellen oppinut huolellisemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oletko liian tiukkapipoinen" ja meinasin vasta että juu, olen :).
Mielestäni et ole liian tiukkapipoinen, jos juttelit asiasta lapsesi kanssa ihan asiallisesti. Löysäpipoisuutensa varmistamiseksi olisi tietty voinut ottaa asian puheeksi ihan yleisellä jonain muuna päivänä, jolloin se ei enää olisi liittynyt suoraan aiheeseen.
Onhan se hyvä jo lapsena oppia, että asiat kannattaa tehdä kerralla kunnolla, eikä ensin räiskiä vähän sinne päin ja sitten tehdä uudestaan ja uudestaan ja...
Ehkä tosiaan opettelen relaamaan : D
Kiitoksia vastauksista siellä oli seassa ihan järkeviäkin vastauksia joista sai vähän eri näkökulman tähän asiaan.
Korostan vielä, että minä näistä virheistä olen ärsyyntynyt enkä ole sitä mitenkään purkanut lapseen. Koe on käyty yhdessä läpi eikä siitä enään keskustella ollut ja mennyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..ihan yleisellä tasolla... sekä
... liittynyt suoraan kokeeseen...
t. #14, joka ei vissiin ei ole oppinut tekemään asioita kerralla kunnolla :)
Löysäpipoisuutensa varmistamiseksi olisi tietty voinut ottaa asian puheeksi ihan yleisellä jonain muuna päivänä, jolloin se ei enää olisi liittynyt suoraan aiheeseen.
itse sain lapsena positiivista huomiota vain sillä, että olin hyvä koulussa. Se vain sattui olemaan helvetin huono pohja rakentaa omaa tunnetta siitä, että kelpaa..
joka aikoinaan "ei vain huomannut" joitain kysymyksiä eli ei niihin kokeessa vastannut. En ottanut pulttia, en moittinut huolimattomaksi vaan totesin, että elämän kannalta ei ole merkitystä, unohtiko jotain tai vastasiko hassusti. Vain se merkitsee, oppiko tarvittavan asian. Minulle on se ja sama, saako kolmannella luokalla 10 vai 8, kunhan on kokeeseen valmistautunut ja osaa asian. Jos on huolimaton tms. niin eiköhän sitä aika äkkiä tajua, mistä hommassa on kyse ja parantaa tapansa.
Minusta on hyvä, että puutut asiaan nyt heti, etkä sitten kun lapsi on 9. luokalla ;)
Oleellista on nimenomaan se, ettet asiasta räyhää, vaan juttelet ja kerrot, kuinka se huolimattomuus vaikuttaa.
Kannattaa tietysti jutella vaikka openkin kanssa, että miksi lapsi on huolimaton. Haluaako hän kokeen vain äkkiä tehdyksi vai loppuuko häneltä aika ihan oikeasti kesken?