Lue keskustelun säännöt.
Ehkä tämä on vaan vastasynnyttäneen turhaa valitusta
10.04.2010 |
Mutta tuntuu ikävältä kun 2 sukulaista on ilmottanut ettei oikein jaksaisi lähteä TAAS kasteeseen.
Yksikään ystäväni ei ole tullut katsomaan vauvaa. Yhtä kysyin kahville, ei silläkään ollut mitään tuomista tolle. :(
Eikä se että tarttee jotain hienoa olla, mutta kun tunne on ettei ihmisiä kiinnosta.
Vai jos joku saa neljännen lapsen niin mitä sinä ajattelet? Pysyt pois jaloista tai etten ehdi lähteä minnekään enää?
Täälä ollaan kotona ja ihmetellään kun ei paljoa ketään tule tai pyydä jonnekin.
On noi aikasemmat lapset kiinnostanut sukua, ystäviä. Onko siinä joku raja sinusta että tulet käymään?
Minä tykkään viedä synnyttäneelle ystävälle, läheiselle jotain pientä.
Olen aidosti iloinen jos joku saa lapsen.
Omat lapset on kovin toivottuja ja sitten on tälläsiä ihmisiä kutsuttava kasteeseen jotka ei tule käymään, ei tuo lahjaa syntyneelle.
Hormoonit on juu varmaan sekasin mutta minusta tällänen on perseestä. Vaan minun perhettä kiinnostaa tämä pieni ihme.
Kommentit (39)
koin ihan samaa kolmannen lapsen kohdalla. Eipä tuntunut kiinnostavan. Yksilläkin sukulaisilla (lasten tädillä+miehellään) meni sitten koiranäyttely meidän kolmannen lapsen kastejuhlan edelle. Kyllä viileni välit tuon tapauksen myötä :(
Kyllä nuo tuollaiset ihmiset saisi ajatella sitä syntynyttä lasta. Itsestä tuntui pahalle lapsen puolesta. Eihän vauva itse tietenkään mitään ymmärrä, mutta kuka muu kuin omat vanhemmat sitten ajattelee vauvan puolesta tällaisia asioita.
Kujalta tuntuu ap:n puolesta kun itse kokenut samaa :( Koita kestää ja ajattele, että niiden tollojen tappio se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua kyllä ihan täysin. Jospa he ajattelee että sulla on neljän kanssa kädet niin täynnä työtä että eivät halua tupata tai häiritä. Tuo TAAS kasteeseen tulo- juttu on kyllä merkillinen, mitä ihmeen jaksamista siinä vieraille on? Minä ottasin niin nokkiini että jättäsin kutsumatta kokonaan moiset!
Enkä lapsiani halua millekään jalustalle nostaa!
Olen tässä odotellut josko joku haluisi tavata, mutta ei kukaan ota yhteyttä!
Ja aikasempia lapsia on kohdeltu ihan asiallisesti, on tultu katsomaan. Nyt ei mitään.
Ja kun tämä siis ihan naiselta toiselle; jos sun lasta ei tulisi lähisuku katsomaan niin miltä tuntuu?
Meillä on osa onnistunut näkemään vauvaa vaan sillä että ollaan samaan aikaan menty sukulaiselle. :(
Ap
jos samalle ihmiselle tulee uusia lapsia kovin tiuhaan.
Ei se lukumäärä sinänsä vaikuta. Mutta jos just viime tai toissa vuonna oli ristiäiset ja tänä vuonna taas, niin vähän alkaa olla toiston makua.
Mulla on ollut sama ilmiö jo esikoiseni sekä toisen lapseni myötä. Ketään ei kiinnosta eikä kukaan muista, ristiäisiin on tultu jos ei ole ollut parempaa tekemistä. No, kuopuksen kohdalla jätin suosiolla kutsumattakin kaikki, joista tiesin, etteivät tule kuitenkaan, ja kutsuin ihmisiä, joiden tiesin tulevan mielellään.
Mua nyt vaan on siunattu sellaisilla sukulaisilla, joiden maailmaan ei mahdu kuin oma napa. Pyörikööt sen napansa ympärillä, eipähän tarvitse ihmetellä sitten vanhuksena, kun kukaan ei tule käymään tai auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä että ootat niitä tuomisia etkä aitoa vierailua
Toki välillä vähän harmittaa kuunnella arjen raskaudesta, kun lapsia on tehty monta pienellä ikäerolla, mutta siitä huolimatta lapset ovat ihania ja yritän jokaista kohdella tasavertaisesti.
Varmasti tuntuu kurjalta ap! Juhliinkin (tässä nyt kaste) on aina mukava mennä. Saa ruokaa ja kakkua ja tapaa ystäviä ja sukulaisia. Itse ei tarvitse kuin ostaa lahja (sekin omien varojen ja jaksamisen puitteissa) ja pukeutua nätisti, mikä sekin on ihan kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin minäkin etten tuliaisia odota -jos niitä aina saisi ja aina on lapsia tultu katsomaan, ei nyt ja tämä on todella outoa: saada lapsi ja kukaan ei vaan tule.
Miksi muita lapsia on tultu katsomaan, tuotu edes kukkanen?
Ja kokoajan siis se ajatus tärkeintä, ei se että lahja olisi jotain hienoa, nyt ei vaan ihmiset tule.
Kun ihmiset ei tule, niin se tuntuu käsittämättömältä! Jättäisitkö itse siskona tai veljenä menemättä?
Ap
täällä puolestaan on yksi, joka olisi niin iloinen jos saisi kutsun tuttaviltaan katsomaan pientä vauvaa. Useampia pikkuisia on nyt syntynyt, mutta koska kutsua ei ole tullut, niin ei viitsi tuputtautukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei, kun sää otat tän juuri noin!!!
Jos sisaresi saa lapsen, menetkö tapaamaan? Ja vietkö jotain?
Minusta noi viemiset kuuluu asiaan, mutta kun nyt edes tulisi käymään.
Se jos ei vie lahjaa syntyneelle on ihan oma asia, en tiedä ihmisiä jotka niin ei tee, se vähän kuuluu kuvaan?? Mutta kun ei tulla.
Päivät tulee ja menee, eikä ketään kiinnosta.
Me tykätään hankkia lapset läjään. Ikävä jos joku pitää meidän lapsia TOISTONA!!! Ne on jumankauta vaan meidän perhe, ei mikään toisto.
Jos sinä saat toisen lapsen, niin eikö sitä tartte enää tulla katsomaan, koska on vanha juttu? Johan teillä on jo lapsi?
Ap
Mutta noinhan se usein menee. Ensimmäinen lapsi on se ihme jota kaikki käy katsomassa, ja viimeiset ei enää ole ihmetyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sinne koiranäyttelyyn on voitu ilmottautua jo ennen ku teidän laps on syntyny, on harjoteltu, varattu mahdollinen hotellihuoone jos nly on kauempana. Katsottu että on oikea tuomari omalle koiralle jne. Turhaa vastakkainasettelua ja tyhjästä loukkaantumista. Olisitte onnellisia niistä, jotka tulevat paikalle ja kunnioittavat teidän tilaisuutta. Ihmisillä kun on vapaus valita missä milloinkin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi ikävä juttu. Mutta minä onnittelun sua vauvasta! Mä odotan esikoista, eikä kummatkaan isovanhemmat ole yhtään kiinnostuneita. Toiset asuu 5 km päässä, toiset 500 km päässä. Eivät ole kysyneet mitään vauvaan liittyvää ja varovat puhumasta koko asiasta. Nähdään viikottain ja kaikki turhempi kyllä tästä maailmasta ehditään käsitellä. Kauempana asuvat isovanhemmat eivät koskaan pidä keneenkään yhteyttä ja vauvasta olivat muille kommentoineet että mikäs tässä nyt olis niin ihmeellistä, onhan niitä kersoja maailma täynnä. Kummallekin eka lapsenlapsi.
täällä puolestaan on yksi, joka olisi niin iloinen jos saisi kutsun tuttaviltaan katsomaan pientä vauvaa. Useampia pikkuisia on nyt syntynyt, mutta koska kutsua ei ole tullut, niin ei viitsi tuputtautukaan.
Monet äidit ovat synnytyksen jälkeen niin hormonihuuruissa, etteivät tajua soittaa ja pyytää kylään. Minä en ketään kutsunut kylään kummankaan lapsen synnyttyä, mutta olisin silti toivonut jonkun tulevan, en vain yksinkertaisesti tajunnut, että olisin voinut itse kutsua. Ajattelin myös, ettei kukaan halua tulla, kun kukaan ei edes soittanut tai laittanut viestiä ja onnitellut. Joten otapas sinä puhelin kauniiseen käteesi ja soita tuttavillesi, josko saisit jossakin välissä tulla katsomaan vauvaa. Jos jaksat ja viitsit, vie ruokaa ja vaikka kivennäisvettä mukanasi. Vastasynnyttänyt äiti saattaa hyvinkin olla nälkäinen ja etenkin janoinen :D
Herkistymisen piikkiin haluaisin kaiken laittaa, kai mää olen vaan ainoa joka aidosti lapsesta ilonen ja kasteen sanaa kuunnellessa on kiitollinen tästäKIN ihanasta.
Järkyttävää että osa suvusta tai ystävistä pitää lasta niin arkisena että menee vastasyntynytkin toistona.
Ap
tosi ikävä juttu. Mutta minä onnittelun sua vauvasta! Mä odotan esikoista, eikä kummatkaan isovanhemmat ole yhtään kiinnostuneita.
Esikoista odottaessa mun äiti soitti lähes päivittäin ja kyseli ummet ja lammet ja meinasi tehdä musta hermoraunion. Vauva kuoli kohtuun lasetun ajan kynnysellä. Sittenhän vasta voivottelu alkoikin.
Seuraavassa kolmessa raskaudessa päätin säästää itseni kyselyiltä ja niinpä isovanhemmille ilmoitettiinkin vasta kun vauvat olivat syntyneet (välimatkaa 600 ja 850km eikä nähty). Kyllä ne ehtivät kuulla asian sittenkin kun oli valmista.
mistä puhut. Kun tulin toisen kerran raskaaksi, miehen puolen suvusta ei kukaan edes onnitellut. Kukaan ei edes kysynyt, miten jaksan. Eipä tullut kerrottua kenellekään heistä sitten sitäkään, että istukka oli osittain irti ja vasta 5. kuulla saimme tietää lapsen selviävän. Nyt laskettuaika vkon päästä, saa nähdä kiinnostaako ketään. Jos ei, niin olkoot. He ovat myös niin oman navan tuijottajia, ei lapsi sellaisia tarvitse.
Anopilla on myös oma lempilapsenlapsi ja se ei ole meidän esikoinen. Tuntuuhan se pahalta, mutta ajattelen, että tuollaista piirrettä en lapsilleni halua, joten ehkä parempi, kun eivät tapaile...?
Omat vanhempani ovat alkoholisteja kumpainenkin, mutta heitä sentään lapseni ovat kiinnostaneet siinä määrin, että korkit on korkattu joka kerta, kun käymme esikoisen kanssa tapaamassa heitä.
Paha sanoa, että koita olla välittämättä tuollaisista sukulaisista ja ystävistä, koska sattuuhan tuollainen kohtelu. Mutta jospa käännät sen niin, että he menettävät, te ette...?
En sanonutkaan että asiasta pitäisi vouhkata. Täydellinen puhumattomuus on yhtä poikkeuksellista. Etenkin ottaen huomioon toisen isovanhempi-pariskunnan kiinnostuksen elämäämme kohtaan. Ikävää, että teidän vauvallenne kävi niin kuten kirjoitit, ja siksi ymmärränkin että haluat ihan täydellisen yksityisyyden. Minusta tuntuu melkein nolostuneelta olla ison mahani kanssa kun kukaan ei "virallisesti" edes tiedä, että olen raskaana.
teitkö lapsen näyttikappaleeksi vai ihan itseäsi varten? Meillä on viisi lasta, kyllä jokaista sukulaiset ovat käyneet katsomassa, kunhan vain ovat kerenneet...
Koskaan en ole odottanut tuliaisia, vaikka me viemmekin sukulaisille ja tuttaville.