G: Oliko hääpäiväsi elämäsi ihanin päivä?
Minä olen varmaan kauhea klisee, mutta minulla oli. Häät olivat suht pienet, 60 vierasta. Oli täydellisen kaunis, raikas kevätpäivä. Kaikki meni ihanasti ja mies oli - ja on edelleen, 9 vuoden jälkeen - ihana. Olin onnistunut laihduttamaan ja olin tuolloin tosi hoikka ja tunsin itseni nätiksi. Kuvista tuli kauniita.
Ehkä joku lasten syntymä menee vielä nyt tuon edelle, mutta eivät ne synnytykset noin ihanalta TUNTUNEET! :)
Kommentit (14)
vaikka olemme avioliitossamme onnellisia edelleen.
Mentiin salaa naimisiin, ja se oli niin niin romanttinen päivä, vaikka vettä vihmoi jäiseen maahan koko päivän (joulukuu) ja oli liukasta ja harmaata ja kylmä tuuli.
Tehtiin koko päivä kaikkia pieniä ihania juttuja kahden kesken ja illalla syötiin aivan upeasti. Voi että me oltiin onnellisia. Ollaan kyllä vieläkin, tästä on aikaa 12 vuotta.
Kaikki meni loistavasti, oli ihanat juhlat. Vieraita n. 100. Tosi rennot ja epämuodolliset juhlat (ei ollut vihkimistä). Olin kaunis ja minun mittarilla hoikassa kunnossa. Mutta elämässäni on suureksi ilokseni ollut myös monia muita täydellisiä päivä. Ehkä jonkun top10:n voisin tehdä, mutta noiden päivien keskinäistä järjestystä en osaisi päättää.
50+ vierasta ja 9 vuotta tulee kesällä meillekin täyteen hääpäivästä.
Hyvän puolison olen rinnalleni saanut, ylpeä olen hänestä!
Mutta kyllä olen kokenut monen monta ihanampaa päivää tuon hääpäivän jälkeen. Ja vähäisimpänä ei ole lasten syntymät tai ristiäiset. Ja eräs joulu jonka vietimme minun sisarusteni perheiden ja äitini kanssa taitaa voittaa tuon hääpäivän ja monen monta mökkipäivää kälyni perheen kanssa.
Minä taisin hääpäivässäni nauttia enemmän häiden järjestelyistä kuin varsinaisesta juhlasta:)
Hääpäivästäni tulee kohta 10 vuotta, mies on kyllä edelleen ihana ellei jopa ihanampi kuin 10 vuotta sitten.
oli kivat pikkuhäät, mutta meillä on ollut miehen kanssa niin kivaa muutenkin. Ehkä kaikkein ihanimmat päivät olivat kun oltiin miehen kanssa Pariisissa ekaa kertaa seikkailemassa. Tai mökillä kahden joskus ollessa on ollut aivan täydellistä.
Oikeastaan kaikkein ihanin päivä oli se kun muutettiin yhteen. Näitä on niin paljon että en osaa valita. Lasten syntymät ei mene tähän kategoriaan ollenkaan, vaikka lapset ovatkin rakkaita. Mutta he ovat jo niin isoja, että on tullut väliin monia hienoja päiviä. Mulla oli siis jo lapset ennen kuin tapasin nykyisen mieheni.
vietetty päivä, jossa paljon läheisyyttä, seksiä ja juttelua (niitä kyllä monia). Tai se päivä, kun saimme ekan lapsemme tai se päivä, kun sain tietää että olen raskaana (ekaa lasta odottaessa). Niistä päivistä valkkaisin.:)
Mutta lasten syntymät menee ehkä edelle. Ehkä tämä toisen lapsen syntymä oli kaikista ihanin. Mutta samoilla viivoilla kaikki kolma.
Ihanin oli kun sain kuulla, että tyttö jää henkiin.
Hääpäivää ihanapia ovat olleet kun pääsimme muuttamaan uuteen taloomme. Kun tein raskaustestit. Joku ihana päivä miehen kanssa kun olemme istuneet rannalla kahden aurinlaskua ihailemassa.
Hääpäiä oli päivä, milloin virallistimme liiton. Mutta en ollut laittanut sille mitään odotuksia ja meillä oli ihania päiviä ollut ennen hääpäivääkin. Se oli kiva päivä, mutta ei todellakaan ihanin päivä elämässäni.
Onneksi toisaalta onkin niin, että on elämä niin hyvää, ettei pelkästään hääpäivä ole se ihanimman muiston päivä. Aika köyhää olis elämä jos se niin olisi.
Niin ja naimisissa ollaan oltu 19v.
Inhosin koko päivää yli kaiken. Juhlat eivät olleet pätkääkään meidän näköiset ja muutenkin inhoan esilläoloa, pakkoseurustelua, tälläytymista ja stressaamista.
En voisi edes kuvitella että hääpäivä voisi mitenkään olla minulle erityisen kiva päivä jos se sisältään minkäänlaista hiemankaan suuremmalla joukolla (muita kuin mies ja minä) juhlimista.
Onneksi niitä ihania päiviä on muuten ollut erittäin paljon yhteisten 15 vuoden aikana. Ensi kesänä koittaa 10 v hääpäivä.
Sen jälkeen äitini sai aivohalvauksen ja se on varjostanut kaikkia senjälkeisiä onnellisia päiviä:-( Tosin eka äitienpäiväni oli kaikesta huolimatta tosi onnellinen, sillä silloin vielä kuvittelin, että äiti tulee toipumaan hyvin.
Juhlat oli kyllä onnistuneet, mutta olisin kaivannut enemmän huomiota mieheltäni ja vähemmän marttyyrimeininkiä äidiltäni (lopuksi jouduin itse pitämään huolen juomista yms., kun äiti valitti koko ajan). Lapseni (1v) jaksaminen myös huoletti.
Parhaat päivät olen viettänyt Thaimaan matkalla joskus ammoisina aikoina.
Ihanimpina päivinä mielessäni ovat monet ihan "arkiset" päivät.
Eka ilta omassa kodissa, kotipizzaa, saunomista, esikoinen mukana ja kuopus mahassa.
Moni leppoisa kesäpäivä, joka vietetty perheen kanssa.
Yksi päivä miehen kanssa kahden, kun saatiin lapset yökylään.
Meillä oli ihana häät, tunnelmalliset ja juuri sellaiset kuin haluttiin. Mutta se oli vain yksi juhlapäivä, onni on meillä kliseisesti arjessa.
.... ja myös kuopuksen, lisää ei toivottavasti tule.