Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys uskoville
30.05.2010 |
Kysymys Jeesukseen Vapahtajana uskoville:
Raamatussa puhutaan, että uskovan tulisi elää rauhassa kaikkien kanssa. Että uskovan tulisi kunnioittaa vanhempiaan. Että uskova ei saisi erota puolisostaan. Että kaikille tulisi antaa anteeksi. jne
Miten ymmärrätte nämä kohdat silloin, jos toinen osapuoli ei ole uskossa ja toistuvasti kiusaa/vahingoittaa/pahoinpitelee/vaikeuttaa elämää/häiritsee elämää jne? Saako uskovainen erota? Saako uskovainen katkaista välit sisarukseensa/vanhempaansa/isovanhempaansa jne?
Vain pitääkö uhrata oma tulevaisuutensa toisen oikkujen tähden? Anteeksi pitää toki antaa, mutta tarkoittaako se, että kiusaamista/väkivaltaa/häiriköintiä pitää sietää loputtomiin anteeksi antamisen nimissä?
Vielä yksi kysymys: mihin seurakuntaan kuulut?
Kiitos jos joku viitsii vastata.
Kommentit (2)
että jos eroaa, niin ei saa avioitua uudelleen. Eli on tavallaan joka tapauksessa sidoksissa puolisoonsa edelleen. Väkivaltaa ei toki tarvitse sietää, ei edes henkistä sellaista. Vanhempaansa voi kunnioittaa mielestäni niinkin että pitää etäisyyttä suojellakseen itseään, mutta on silti valmis auttamaan silloin kun toisella on todellinen hätä (esim. taloudellista tukea voi antaa jos se on tarpeen, voi hommata kodinhoitajaa tms).
Olen luterilainen, mutta herätyskiristitty, viidesläinen tiukkapipo ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
toinen osapuoli uskossa. Voihan uskovainenkin kiusata, vahingoittaa tms.
Toisekseen, kiusaamista tai väkivaltaa ei tarvitse eikä pidä sietää missään ihmissuhteessa. Esim. parisuhde on kahden kauppa, johon molempien pitää satsata. Jos yksi laiminlyö osuutensa vakavasti, ei toiselta voi odottaa jatkuvaa joustamista. Raamattu puhuu paitsi toisten ihmisten, myös itsensä rakastamisesta. Minusta oman elämän uhraaminen toisen oikkuden edessä on itseen kohdistuvaa väkivaltaa. Ei sitä pidä hyväksyä sen enempää kuin muutakaan väkivaltaa.
Tässä pitää ottaa huomioon sekin, että kiusaajan narun päässä sinnittely voi olla kiusaajan itsensäkin kannalta huonompi ratkaisu kuin selkä seinää vasten asettaminen. Joskus toinen herää muuttamaan tapojaan vasta, kun tajuaa menettävänsä läheisensä.
Lisäksi näissä asioissa on huomiotava sekin, että aina sinä et ole ainoa kärsijä. Jos esim. lapset kärsivät vanhempien välisestä väkivallasta, niin heidät on ehdottomasti vietävä turvaan ja pelastettava tilanteesta. Oikeasti en voi kuvitella paljon sen kauheampaa tilannetta kuin että lasten elämä uhrataan sen takia, ettei esim. äiti uskalla erota väkivaltaisesta miehestään.
Olen evlut uskova.