J-alkuisista nimistä

tulee mieleen se, että vähän voisivat vanhemmat tosiaan käyttää mielikuvitusta ja mielleyhtymiä lapsilleen nimiä valitessaan, esim. tuntuu siltä, että vallan monella nykyisellä yläkoululaisella on nimenään Jasmine, niin tuostakin olisi aika helpolla saanut muunnettua paljon pikantimman Jazzmine tai suomalaistaa sen siten Jatsminuniksi.



Toiset pedantit tietysti väittävät että oikeampi muoto olisi Jatsikaivos, mutta niin tai näin, hienoa huomata miten vähällä tuota valinnanvaraa tulisi. Steiner-kouluun menijöille olis voinut jo ajatella hieman erikoisempaakin, esim. Dzääsmain olis kuvastanut piltin taiteellista, herkkää ja luovaa auraa mitä mainioimmin.



Tero