Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsin puolustajille kommentti littyen lasten lukutaitoon
06.06.2010 |
Kirjasta Ihmisen psykologinen kehitys (Nurmi et al):
"Huolimatta erittäin hyvistä keskimääräisistä tuloksista, kuudella prosentilla peruskoulun päättävistä suomalaisista nuorista on heikko lukutaito. Tämän lisäksi 14 prosentilla olisi parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta".
Siis 6 prosentilla heikko lukutaito ja yhteenä siis 20 prosentilla olisi parantamisen varaa lukutaidossa. Tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, kun pakkoruotsin puolustajat selittävät, että lapset oppivat vaikka kuinka monta kieltä ja että ei ruotsin opiskelu ole mistään pois ja kyllä ruotsi on helppo kieli ja kyllä kuka vaan oppii ruotsin lisäksi vaikka kuinka monta kieltä.
Jos 20 prosentilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa, niin kuinka monella on vaikeuksia ruotsin kanssa?
Hmm.... Onkohan pakkoruotsin puolustajat koskaan edes perehtyneet todelliseen koulumaailmaan tai alan tutkimuksiin?
Kommentit (43)
Pakkoruotsi on sulle todella paha pakkomielle. Hae apua ajoissa.
Liittyy siten, kun jotkut kaikkitietävät mammat hehkuttaa, että "minäkin opin viittä kieltä tuosta vaan, että ei se ruotsi voi niin vaikeaa olla".
Kyllä se voi olla. Oikeasti. Eikö edes tuo 6% saisi keskittyä oppimaan alkeet pelkästään englannista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla ainakin taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa. Miten ihmeessä lasket tuosta 20 prosenttia kun puhutaan kuudesta prosentista? "Tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" on aika kaukana lukutaidosta tai kielitaidosta. Eihän voi sanoa että kukaan ei opi matematiikkaakaan jos ei hallitse historiaa täysin.
ap:lla ainakin taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa. Miten ihmeessä lasket tuosta 20 prosenttia kun puhutaan kuudesta prosentista? "Tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" on aika kaukana lukutaidosta tai kielitaidosta. Eihän voi sanoa että kukaan ei opi matematiikkaakaan jos ei hallitse historiaa täysin.
Wau. Mielestäsi äidinkielen oppimisen ja vieraan kielen oppimisen välillä on yhtä vähän yhteyttä kuin matematiikan ja historian välillä?
Lainaamani kohta liittyi nimenomaan LUKUTAITOON.
ap:lla ainakin taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa. Miten ihmeessä lasket tuosta 20 prosenttia kun puhutaan kuudesta prosentista? "Tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" on aika kaukana lukutaidosta tai kielitaidosta. Eihän voi sanoa että kukaan ei opi matematiikkaakaan jos ei hallitse historiaa täysin.
Wau. Mielestäsi äidinkielen oppimisen ja vieraan kielen oppimisen välillä on yhtä vähän yhteyttä kuin matematiikan ja historian välillä? Lainaamani kohta liittyi nimenomaan LUKUTAITOON.
tuo "tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" kyllä on mielestäni mieluummin rinnastettavissa historiaan ja yhteiskuntaoppiin kuin kieliin. Ja lukutaito nyt voi liittyä ihan mihin vain muuhunkin aineeseen, kuin kieliin.
Sillä noi 6 % luultavasti kuuluu jo tuohon 14 %, eli totaaliprossa on varma14 % ikäluokasta jolla on hankaluuksia luetun ymmärtämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla ainakin taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa. Miten ihmeessä lasket tuosta 20 prosenttia kun puhutaan kuudesta prosentista? "Tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" on aika kaukana lukutaidosta tai kielitaidosta. Eihän voi sanoa että kukaan ei opi matematiikkaakaan jos ei hallitse historiaa täysin.
Wau. Mielestäsi äidinkielen oppimisen ja vieraan kielen oppimisen välillä on yhtä vähän yhteyttä kuin matematiikan ja historian välillä? Lainaamani kohta liittyi nimenomaan LUKUTAITOON.
tuo "tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" kyllä on mielestäni mieluummin rinnastettavissa historiaan ja yhteiskuntaoppiin kuin kieliin. Ja lukutaito nyt voi liittyä ihan mihin vain muuhunkin aineeseen, kuin kieliin.
No voi hyvä ihme sentään. Se tarkoitti tietenkin sitä, että lukutaidossa on parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna. Eli 14 prosentilla lukutaito on jonkinlainen, mutta ei riittävä em. toimintaan.
Tuo lainaus käsitteli kokonaisuudessaan lukutaitoa, en sitä muuten olisi lainannutkaan.
no ihmiset oppivat vieraita kieliä ilman lukemistakin, esim. lapset. puhumaanhan se tarkoitus onkin oppia. jos osaa kielioppia yhdestä kielestä niin on helpompi siirtyä séuraavaan. ruotsin kieli on yksi niistä helpoimmasta, paljon helpompi kieliopillisesti kun esim englanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä noi 6 % luultavasti kuuluu jo tuohon 14 %, eli totaaliprossa on varma14 % ikäluokasta jolla on hankaluuksia luetun ymmärtämisessä.
Hohhoijaa...
"Tämän lisäksi 14 prosentilla"
Kun se on LISÄKSI niin silloin se 6% ei kuulu tuohon.
Kyllä nyt pakkoruotsin kannattajat vie asiaa sivuraiteelle...
että toi tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden näkökulma tarkoittaa pikemminkin medialukutaito ja netin käyttöä. Ts. että koululainen osaa lukea kriittisesti, eikä usko kaikkea lukemaansa jne. Sillä ei ole kyllä mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa.
Siksi toisekseen ruotsin opiskelu aloitetaan vasta seiskalla. Normaalilahjainen oppilas osaa tähän mennessä jo lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että toi tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden näkökulma tarkoittaa pikemminkin medialukutaito ja netin käyttöä. Ts. että koululainen osaa lukea kriittisesti, eikä usko kaikkea lukemaansa jne. Sillä ei ole kyllä mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa.
Siksi toisekseen ruotsin opiskelu aloitetaan vasta seiskalla. Normaalilahjainen oppilas osaa tähän mennessä jo lukea.
Nuo prosentit oli peruskoulun päättävistä. Eli 7. luokkalaisista siis prosentit on tod.näk. vielä suuremmat.
Ja asiayhteys kirjassa oli normaali lukutaito, ei "medialukutaito".
ap:lla ainakin taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa. Miten ihmeessä lasket tuosta 20 prosenttia kun puhutaan kuudesta prosentista? "Tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" on aika kaukana lukutaidosta tai kielitaidosta. Eihän voi sanoa että kukaan ei opi matematiikkaakaan jos ei hallitse historiaa täysin.
Wau. Mielestäsi äidinkielen oppimisen ja vieraan kielen oppimisen välillä on yhtä vähän yhteyttä kuin matematiikan ja historian välillä? Lainaamani kohta liittyi nimenomaan LUKUTAITOON.
tuo "tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulma" kyllä on mielestäni mieluummin rinnastettavissa historiaan ja yhteiskuntaoppiin kuin kieliin. Ja lukutaito nyt voi liittyä ihan mihin vain muuhunkin aineeseen, kuin kieliin.
No voi hyvä ihme sentään. Se tarkoitti tietenkin sitä, että lukutaidossa on parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna. Eli 14 prosentilla lukutaito on jonkinlainen, mutta ei riittävä em. toimintaan. Tuo lainaus käsitteli kokonaisuudessaan lukutaitoa, en sitä muuten olisi lainannutkaan.
hyvä ihme sentään, vähän hankala saada kiinni tuollaisesta asiayhteydestä irrotetusta lauseesta. Olisi paljon helpompi keskustella aiheesta, jos olisi vähän muutakin taustatietoa kuin kaksi irrallista lausetta.
Itse ainakin noista kahdesta lauseesta ymmärrän niin, että 6%:lla on huono lukutaito ja 14%:lla on ongelmia siinä "tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen näkökulmassa" siis koulussa yleensä. Jos siis lasket nämä kaksi asiaa yhteen, oletan, että puhutaan eri aihepiireistä. Jos taas tämä näkökulma-ongelma liittyy tuohon lukutaitoon, sehän tarkoittaa sitä, että 8%:lla on tuon näkökulman kanssa ongelmia, vaikkei olekaan huono lukutaito. Eli ei voi laskea yhteen noita prosentteja kun ne ovat osittain päällekkäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitukseni idea oli lähinnä se, että onko teidän todella niin vaikea uskoa, että yläasteella on paljon oppilaita, joille jo äidinkieli tuottaa suuria vaikeuksia ja vieraat kielet vielä enemmän.
Miltä kuulostaa tällaisten lasten vanhemmista sellaiset kaikkitietävien mammojan ja poliitikkojen kommentit, että kyllähän kaikki oppii vaikka neljä kieltä, että laiskuuttahan se vaan on, jos ei ruotsin opinnot maistu.
Ruotsissa, siis kaikkein ihailemassa Ruotsissa, oppilaan ei ole pakko lukea kuin yhtä vierasta kieltä (englantia). Toisen vieraan kielen tilalla voi lukea englannin lisäkursseja. Miltä tämä kuulostaisi?
Eli ei voi laskea yhteen noita prosentteja kun ne ovat osittain päällekkäisiä.
Joo, eli 6 prosentilla heikko lukutaito ja TÄMÄN LISÄKSI 14 prosentilla olisi parantamisen varaa. Eli nämä eivät sisälly toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Tietoyhteiskunnassa informaation tuottamisella, jakelulla ja käsittelyllä on merkittävä osuus taloudessa ja kulttuurissa."
Jos kerran tarkoitettiin tavallista lukutaitoa, niin miksi puhutaan sitten "tietoyhteiskunnan aktiivisesta kansalaisuudesta"?
"Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Tietoyhteiskunnassa informaation tuottamisella, jakelulla ja käsittelyllä on merkittävä osuus taloudessa ja kulttuurissa."
Jos kerran tarkoitettiin tavallista lukutaitoa, niin miksi puhutaan sitten "tietoyhteiskunnan aktiivisesta kansalaisuudesta"?
Koska siinä kohdassa kirjassa käsiteltiin lukutaitoa yleisesti. Aktiivisena kansalaisuutena ymmärrän astetta vaativampaa lukutaitoa. Tämä nyt ei kuitenkaan ollut varsinainen ydinasia, vaan kuten edellä kerroin, pointti oli se, että monella yläasteen päättävällä on vaikeuksia lukutaidon kanssa.
Lukutaito kehittyy lukemalla.
Vaikka se ruotsi poistettaisiin, ei tuo 6% tulisi pienenemään. Ongelmat lukutaidossa eivät ole ruotsin opettelun syytä. Etenkään kun ruotsinkielen opiskelu aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla.
Jos lapsella on ongelmia lukutaidossa kuudennella, on hänellä niitä peruskoulua päättäessäkin. Yläasteella luettavan materiaalin määrä moninkertaistuu ala-asteeseen verrattuna. Jos tekniikoita ei ole jo valmiiksi harjoiteltu, tulee niitä ongelmia olemaan aloitti ruotsin tai ei. Enemminkin voisi ajatella, että vieraan kielen opettelu auttaisi myös siinä suomenkielen opettelussa. Kun joutuu kieltä pilkkomaan osiin, joutuu myös äidinkieltään ajattelemaan uudelta kantilta.
Lukutaito kehittyy lukemalla.
Vaikka se ruotsi poistettaisiin, ei tuo 6% tulisi pienenemään. Ongelmat lukutaidossa eivät ole ruotsin opettelun syytä. Etenkään kun ruotsinkielen opiskelu aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla.
Jos lapsella on ongelmia lukutaidossa kuudennella, on hänellä niitä peruskoulua päättäessäkin. Yläasteella luettavan materiaalin määrä moninkertaistuu ala-asteeseen verrattuna. Jos tekniikoita ei ole jo valmiiksi harjoiteltu, tulee niitä ongelmia olemaan aloitti ruotsin tai ei. Enemminkin voisi ajatella, että vieraan kielen opettelu auttaisi myös siinä suomenkielen opettelussa. Kun joutuu kieltä pilkkomaan osiin, joutuu myös äidinkieltään ajattelemaan uudelta kantilta.
En syyttänytkään ruotsia näistä ongelmista, vaan pointti oli se, että eikö tällainen heikompi oppilas voisi keskittyä siihen tärkeimpään vieraaseen kieleen eli englantiin, että oppisi edes siitä jotain?
Tämä on mahdollista, mutta hankalan prosessin takana ja vain harvat saavat vapautuksen. Eikö Ruotsin malli olisi parempi, että halukkaat voivat opiskella englannin tukikursseja toisen kielen tilalla ilman, että pitää saada "tyhmäksi" leimaava vapautus?
asia ei ole noin yksioikoinen. Tiedän eräänkin tapauksen, jossa englanti on ollut oppilaalle se vaikeampi kieli. Onhan se nyt hyödyllistä, että oppii edes pakkoruotsia, jollei englanti taivu.
helpompi kieli kuin englanti (ääntämyksen ja kirjoitusasun vastaavuuden suhteen) ja näin jopa pelastava oljenkorsi.
Lukutaito kehittyy lukemalla.
Vaikka se ruotsi poistettaisiin, ei tuo 6% tulisi pienenemään. Ongelmat lukutaidossa eivät ole ruotsin opettelun syytä. Etenkään kun ruotsinkielen opiskelu aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla.
Jos lapsella on ongelmia lukutaidossa kuudennella, on hänellä niitä peruskoulua päättäessäkin. Yläasteella luettavan materiaalin määrä moninkertaistuu ala-asteeseen verrattuna. Jos tekniikoita ei ole jo valmiiksi harjoiteltu, tulee niitä ongelmia olemaan aloitti ruotsin tai ei. Enemminkin voisi ajatella, että vieraan kielen opettelu auttaisi myös siinä suomenkielen opettelussa. Kun joutuu kieltä pilkkomaan osiin, joutuu myös äidinkieltään ajattelemaan uudelta kantilta.
En syyttänytkään ruotsia näistä ongelmista, vaan pointti oli se, että eikö tällainen heikompi oppilas voisi keskittyä siihen tärkeimpään vieraaseen kieleen eli englantiin, että oppisi edes siitä jotain?
Tämä on mahdollista, mutta hankalan prosessin takana ja vain harvat saavat vapautuksen. Eikö Ruotsin malli olisi parempi, että halukkaat voivat opiskella englannin tukikursseja toisen kielen tilalla ilman, että pitää saada "tyhmäksi" leimaava vapautus?
Pakkoruotsi on sulle todella paha pakkomielle. Hae apua ajoissa.