Minkälaista elämää se on, kun lapsilla ei asu kaverit naapurissa vaan kauempana?

kysymystäsi?

Meillä ainakin uskoakseni ihan tavallista, ei juuri poikkea siitä elämästä, mitä oli silloin, kun elettiin kerrostalossa, jossa kaverit oli seinän takana.

Tosin nytkin kaverit ovat 10 km:n säteellä, mutta aika tavallista elämää kai ihmiset viettävät esim. maaseudulla, missä lähimpään NAAPURIIN voi olla tuo 10km ja siellä asuu sitten aikamiespoika vanhan äitinsä kanssa...



Tapaahan lapset kavereita koulussa / päiväkodissa / kerhoissa. Miksi aina pitäisi olla joku ikätoveri seurana? Ja matkojen päästäkin on mahdollista päästä kaveriln kanssa touhuamaan.

eli joka päivä ei sitten le leikkikaveria, ainakaan meillä.

mitä se haittaa, jos kaverit asuu kauempana, jos kavereita kuitenkin on ja te vanhemmat pystytte lasta kuskaamaan kavereiden luokse.



Ja onhan se lapsestakin kiinni. Osa kaipaa kavereita koko ajan, toisille riittää vähempi. Ja lapsen iälläkin on merkitystä.

Sillon ne kaverit voi itse valita!

Ei se napurin samanikäinen kakara aina ole se paras mahdollinen kaveri eikä siitä välttämättä bestistä tule!

niinkuin joku jo sanoikin, kaverit voi itse valita. Minusta mahtava juttu. Lisäksi on myös hyvä tottua olemaan yksin ei aina tarvitse olla kavereita. Koulukin sujuu yleensä paremmin kun malttaa tehdät läksyt rauhassa ja lukea kokeisiin kun ei naapurit ole oven takana hoputtamassa.